30. marraskuuta 2011

Vaikea ulkokulma

2 comments
Kurssiprojektissani keittiöön muodostuu pakosti ulkokulma huoneen nurkassa olevan savupiipun takia. En ole vielä aloittanut keittiösuunnittelua kurssiprojektiin, mutta tuo ulkokulma ja sen hankaluudet pyörivät mielessä.



Päätin hieman etsiskelin esimerkkejä siitä, kuinka muut ovat ratkaisseet ulkokulman ongelman. Vinkkejä löytyi muun muassa saarekkeista.

Kuva lainattu Hemnet.se.

Yllä ehkä perinteisin tapa ulkonurkan täyttämiseen. Kaapistojen väliin jäävään tilaan laitetaan avohyllyt. Avohyllyjen reunat ovat usein pyöristetyt, samoin tason reuna hyllyn päällä.

Kuva lainatuu Hemnet.se.

Toinen tapa on laittaa kapea ovi avohyllyjen eteen. Edelleen kuitenkin siisteintä jälkeä tulee, jos tason reuna viistetään kaapin kanssa samanlaiseksi. Kuvassa ulkonurkka on todella pieni, mutta samalla tavoin voisi ratkaista leveämmänkin nurkan ongelman.

Kuva lainattu Puustelli.

Tässä avohyllyt on laitettu samansuuntaisesti viereisen kaapin kanssa ja tehty ovi kahdesta kappaleesta. Nurkka säilyy tällä tavoin ehjänä, pyöristyksiä tai nurkan leikkaamisia ei tarvitse tehdä.

Jos tällaiset avohyllyt sulkee oven taakse (kuten kuvassa), tulee nurkan toiselle puolelle näkymä ovesta vetimen kanssa ja toiselle puolelle tasainen kaapin sivu. Tämä voi näyttää hassulta alakaappien (tai laatikoiden) jatkuessa nurkan molemmin puolin. Kuvassa käytetty maitolasi voisi toimia tehosteena. Näkymä ei ehkä olisi kovinkaan häiritsevä vetimettömissä ovimalleissa.

Kuva lainattu Hemnet.se.

Yksi vaihtoehto on laittaa nurkan reunaan tulevan viimeisen kaapin/laatikoston vetimetön reuna reilusti näkymään nurkan toiselle puolelle ja "naamioida" se vaikkapa kuvassa näkyvällä pyyhetangolla.

Kuva lainattu Puustelli.

Viimeisessä kuvassa ulkonurkkaan on laitettu samanlaiset kaapinovet nurkan molemmin puolin. Tämä toimisi hyvin vetimettömissä ovimalleissa, jolloin jompikumpi nurkassa olevista ovista olisi peitelevy.

Äkkiseltään viimeinen ratkaisu tuntuisi omaan projektiini kaikista toimivimmalta. Se tekee nurkasta ja kaapeista sen molemmin puolin yhtenäisen näköiset. Täytyisi vain päättää kummalla puolen nurkkaan oven/laatikot laittaisi aukeamaan. Joka tapauksessa ulkonurkka taitaa vaatia aina jonkinlaisen kompromissin.

28. marraskuuta 2011

Mahdollisuus taululeikeille

7 comments
Bongasin taulunkehysliikkeen ikkunasta mainion keksinnön, nimittäin taulukiskon. Sellaisen kanssa voisi vaihdella taulujen paikkoja ilman reikien poraamista. Tuotteena taulukisko ei ole uusi juttu, sillä esimerkiksi galleriat ovat käyttäneet niitä jo vuosia. Olisinpa tajunnut tämän aikanaan remonttia tehdessä!

Toimintaperiaate on kutakuinkin seuraavanlainen. Seinään porataan kiinni pari senttiä leveä kisko, joka näyttää edestä katsottuna tavalliselta listalta. Listan alareunassa on ura, johon taulun ripustusvaijeri saadaan kiinnitettyä. Taulu roikkuu vaijerissa koukulla, joka voidaan kiinnittää vaijerissa haluttuun kohtaan. Ja tadaa, taulujen määrää ja paikkaa (niin sivu- kuin korkeussuunnassa) voidaan vaihdella, ja seinä pysyy koskemattomana.

Päätin vähän leikitellä ajatuksella, että voisin vaihdella makuuhuoneen tauluja vaikka joka päivä. Kuvankäsittelyohjelmalla se onneksi onnistuu. :)





Tekstitaulujen kuvat lainattu Therese Sennerholt.

26. marraskuuta 2011

Auringon jälkiä

0 comments


25. marraskuuta 2011

Muutoskohde: Aittahuone

5 comments
Pari vuotta sitten sain melko vapaat kädet pienen aittahuoneen sisustamisessa. Perheen kesämökin vanhaan aittaan haluttiin kesäksi lisähuone, nukkumapaikka kahdelle.

Piirtelin pohjakuvan tällä kertaa koneella (ilmaisohjelma Floorplan löytyy netistä). Se on viitteellinen, koska tarkkoja mittoja minulla ei ole enää muistissa. Huone on kooltaan noin 3X3 metriä.


Lähtökohta oli melkoisen karu: lankkulattia ja lautaseinät. Tarvittiin muun muassa villaa ja pikipaperia, ettei huoneessa tuulisi entiseen tapaan.

Huone on ikkunaton eikä remontissa haluttu niitä edes puhkoa. Aitan ulkonäkö haluttiin pitää ennallaan. Nukkumispaikaksi tehtyyn huoneeseen ei edes valoa kaivattu. Valitsimme kuitenkin ikkunallisen oven, jotta huoneeseen tulisi ripaus luonnonvaloa. Ikkunaan asennettiin lisäksi pimennysverho valoisia kesäöitä varten.



Huoneen seinät ja katto paneloitiin. Sivuseiniin laitettiin pystypaneelit, mutta takaseinään halusin poikittain helmipaneelia, joka tuo vaikutelman leveämmästä huoneesta. Kaikki seinät ja katto maalattiin valkoiseksi kuultomaalilla, koska puun kuviointia ei haluttu peittää.


Puulattia puolestaan maalattiin vaaleanharmaaksi peittävällä ja kestävällä betonilattiamaalilla. Jos muistan oikein maali oli Tikkurilan Betoluxia.

Sitten alkoi itse sisustaminen. Löysin aitasta isäni vanhan vihreän kalaverkon ja innostuin täysin! Siitä tuli mahtava seinäkoriste. Verkosta lähti myös koko sisustuksen idea - huoneesta tulisi pikkuinen kajuutta (kuivalla maalla). Kesäpaikkamme on Saimaan lähellä, joten vesi on rakas elementti koko perheelle. Saimaata toin vielä erikseen huoneeseen esille valokuvalla, jonka otin rannalta iltahämärässä. Leikitelläkseni kajuuttaidealla ripustin toiselle seinälle oikean pelastusrenkaan ja laitoin muutaman pehmohiiren kiipeilemään siinä.




Huoneeseen mahtui juuri ja juuri parisänky ja yöpöydät, jotka ostettiin Jyskistä. Lämmin konjakinruskea puu tuo sitä haluttua kajuutan tunnelmaa. Huoneen nurkkiin nostin varastosta löytyneet vanhat valkoiset tuolit. Niiden päälle voi säilyttää vaatteita tai muuta pientä. Pelastusrenkaan viereen löytyi väreihin sopiva peili varastosta. Majakkanaulakot ostin Kodin ykkösestä.


Koska huoneen seinä-, katto- ja lattiamateriaalit maalattiin vaaleilla väreillä, halusin huoneeseen tekstiileissä reippaammin värejä. Merihenkisyyteen kuuluvat kirkas punainen ja sininen, joten niillä mentiin. Väreihin sopiva päiväpeitto oli valmiina, samoin virkattu peite. Erilaisia tyynyjä ja tähtikuvioisen maton ostin Kodin ykkösestä. Tyyliin sopivat täydellisesti punaiset myrskylyhdyt, jotka bongasin sattumalta Motonetin mainoksesta. Lyhdyissä on led-valot ja ne toimivat pattereilla.



Huoneesta tuli mukava, valoisa ja viihtyisä. Siellä on nukuttu niin päiväunia kuin öitäkin. Helteillä huone ei ole sen viileämpi kuin mikään muukaan paikka, mutta muutoin se on mukavan viileä ja pimeä paikka nukkua.

24. marraskuuta 2011

Joululahjahaaveet

3 comments
Tänään on tasan kuukausi jouluaattoon. Sen kunniaksi täräytän esille joululahjalistani.

Kaikki eivät ole aivan realistisia lahjatoiveita, mutta tämä toimii yleisestikin haavelistana pienemmistä ja isommista asioista, jotka olisivat haluttuja ja tarpeellisia. Hyötyä, huvia ja silmäniloa.

Tuo naruviivain aivan kuvan alalaidassa hymyilyttää vähän itseänikin, mutta se olisi kyllä piirtelyssä todella tarpeellinen. Mokomalla muovinpalalla on valitettavasti hintaa yli 100e, mikä selittänee listalle päätymisen.

Mitä teidän toivelistoiltanne löytyy?



PS. Olen aivan rakastunut tuohon taustakuvassa näkyvään BoConceptin-retrolamppuun. Makea!


Kuvat lainattu: Finnish Design Shop, Ikea, Apple, Sköna Hem, Marimekko, Pavillon Samui Boutique Resort, Avotakka, Deko, Elle Decor, Pentik, Rakennustieto-kirjakauppa

22. marraskuuta 2011

Keittiörealismia

2 comments
Tätä on arki keittiössä:
Tiskaan astioita, yritän hinkata paistinpannua puhtaaksi, otsa nojaa keittiökaapin oveen. Kädet keskittyvät tiskaamiseen, mutta katse harhailee laattojen saumoissa (ovatpas ne likaiset, pitäisi varmaan hankkia jotain superainetta), kuluneessa työtasossa (miten tuon viinilasin jättämän rinkulan saisi poistettua) ja keittiökaapin ovissa (jep, nekin pitäisi pestä!).


Ei kovin innostavia maisemia tiskaajalle. Pää kääntyy kohti ruokailutilan päässä olevaa ikkunaa (onpas nätti auringonlasku, hei ei kai tuo ole lunta) ja yhtäkkiä pannusta kippaantuu litra vettä päälle. Ei auta katsella maisemia.



Ja myös tätä:
Teen ruokaa. Liesituuletin humisee korvien korkeudella, ja tuijotan kaapinovia (miten nuo rasvaiset sormenjäljet saisi kerralla pois) ja rasvapisaroita, jotka täplittävät hellan ja työtason (muista pyyhkiä ne pois heti!).

Tiedän katsomatta, että ulkona on kaunis ilma. Aurinko paistaa, valo loistaa silmäkulmaan, mutta päätä ei kyllä uskalla kääntää, ettei tule palovammoja. Tuijotanpa sitten näitä kaapinovia tai vaikkapa maustehyllyn valikoimaa (muista ostaa mustapippuria!).





Tätä se olisi parhaimmillaan:
Auringon säteet lämmittävät vielä lasin läpi. Naapurin koira pyörii lehtikasassa, utelias pikkulintu tulee kallistelemaan päätään ikkunan taakse. Tiskaan patoja ja kattiloita, mutta katseeni vaeltelee ulkona, edessäni olevasta ikkunasta levittäytyvässä maisemassa. Tässähän melkein unohtaa tekevänsä pakollisia kotiaskereita. Ajatukset saavat levätä raukeassa maisemassa.







Mistä on kyse? Keittiösuunnittelu on vasta viime vuosina kiinnittänyt huomiota siihen, mitä ihminen näkee työskennellessään keittiössä. Ehkä suunnittelu on tullut ruoanlaittoinnostuksen vanavedessä tai ehkä joku on vain tajunnut, miten kivaa on nähdä jotain mielenkiintoista ruokaa laittaessa.


Mietitäänpä peruskeittiötä. Siinä ruoanlaittaja näkee useimmiten edessään keittiökaapin tai seinän. Kumpikaan ei ole kovin innostava maisema. Ikkuna on jossain sivulla tai selän takana, mutta ei sinne pysty vilkuilemaan, jos haluaa saada jotain tehdyksi.

Askel tästä parempaan ovat saarakkeet, jolloin voi katsella muita perheenjäseniä tai vaikkapa televisiota puuhaillessaan. Edelleen huomio voi kuitenkin kiinnittyä pieniin ärsyttäviin asioihin: sotkuun, keskeneräiseen projektiin ja niin edelleen.



Vasta lähiaikoina olen nähnyt keittiöitä, joissa jokin keittiön toiminto on sijoitettu suoraan ikkunan eteen. Miten fiksua! Useimmiten ikkunan edessä on tiskiallas, mutta matalamman ikkunan edessä voi olla myös hella. Joskin se ei välttämättä ole kaikista kätevin paikka höyryjen takia.

Kun keittiötason sijoittaa ikkunan eteen, saa keittiössä puuhailija paitsi näkymän myös valoa. Ruokapöytä voisi kerrankin olla siellä huoneen toisessa päädyssä (ikkunattomassa päädyssä), koska ruokaillessa voi kääntyä katsomaan välillä maisemia tai keskittyä vaikkapa lukemaan lehteä.


Remonttikohteissa keittiön sijoittaminen ikkunaseinälle voi olla vaikeaa. Perinteisestihän alakaapistot ovat 90cm korkeudella ja ikkunat tätä matalammalla. Poikkeuksia voi kuitenkin olla, joten mittaaminen kannattaa.

Ja jos ikinä pääsen rakentamaan taloa, pidän huolen, että keittiössä on paitsi ikkuna myös tiskipöytä ja tiskiallas sen edessä.

Kuvat lainattu: ensimmäinen kuva Skeppsholmen, muut kuvat Hemnet.se

21. marraskuuta 2011

Järjestystä eteiseen

2 comments
Mikä olisikaan parempaa sunnuntaipuuhaa kuin kalusteiden kokoaminen? Onneksi eteiseen ostettu kenkähylly ei ollut pahimmasta päästä, mutta kyllä se kuitenkin paloissa tuli. Eikä se ole edes Ikeasta.


Yleensähän manataan nimen omaan Ikean mööpeleiden kokoamista, mutta kyllä vaan muistakin paikoista ostetut kalusteet saa koota ihan itse. Ymmärrän logistisen puolen helppouden, mutta olisi joskus kivaa saada kotiin valmis kaluste - varsinkin kun on kyse jostain niin pienestä kalusteesta kuin kenkähylly.



Olin etsinyt aika kauan sopivan kokoista kenkähyllyä kapeaan eteisnurkkaamme. Lisäehtona oli, että hyllyn piti olla valkoinen. Sopiva tuli eteen Iskun syksykuvastosta, ja soittelin sellaisen varaukseen joskus syyskuun lopulla.

Kyseessä on Iskun Aro-sarjan hylly, joka sopii hyvin yhteen aikoinaan rautakaupasta ostetun naulakon kanssa. Kengät saa kahteen tasoon ja alta mahtuu vielä imuroimaan. Tykkään! Jospa töppöset kestäisivät nyt vähän paremmassa järjestyksessä.


17. marraskuuta 2011

Keittiökaappikaruselli

8 comments
Olen kierrellyt kurssitehtäviä silmällä pitäen keittiökalustekaupoissa. Kiinnitin huomiota siihen, kuinka monenlaisia kaappijärjestyksiä nykyisin on tarjolla, ja miten erilaisia fiiliksiä kalusteiden ryhmittelyllä (materiaalien, värien jne. lisäksi) saa aikaan.

Tästä innostuneena piirtelin seitsemän erilaista kaappijärjestystä samankokoiselle keittiön seinälle. Piirsin kuvat 1:20 mittakaavassa niin, että huoneen korkeus on 2,8 m ja leveys 2 m. Alakaapiston mitat ovat myös vakiot kaikissa, korkeus 0,9 metriä.

Kuvissa on vain yksi seinä, enkä kiinnittänyt nyt huomiota kodinkoneisiin. Tämä oli puuhtaasti leikittelyä kaappien leveyksillä ja korkeuksilla. Koska tuntui tylsältä laittaa tänne mustavalkoisia piirustuksia, värittelin jokaisen kuvan vähän eri tyyliin.


Mitat ja keittiö, jossa pitäisi olla kaksi sivulle aukeaa yläkaappia reunoilla (60 cm leveitä, mutta piirtelyhasardina vetäsin keskiviivan kaikkien läpi, huoh) ja kaksi ylöspäin aukeavaa matalaa kaappia keskellä (80 cm leveitä). Alhaalla samoin, mutta keskellä laatikot.


Ehkä se perinteisin keittiömalli. Sivulle aukeavat ovelliset yläkaapit (4x50cm)
ja alakaapeissa sama jako.


Yläkaappeina yksi rivi matalia ylöspäin aukeavia kaappeja 
ja alhaalla laatikostot (reunoissa 60 cm leveät ja keskellä 80 cm leveä)


 Korkeutta tilaan. Ylhäällä kaksi kerrosta erikorkuisia yläkaappeja
(alempien korkeus 60 cm ja ylempien 40 cm) ja alhaalla perinteiset kaapit.


Keittiö pelkillä seinähyllyillä, alakaapit ja keskellä leveä laatikosto.


Keittiö yhdellä seinähyllyllä ja yhdellä rivillä matalia seinäkaappeja.
Alla perinteiset kaapit.

Keittiö kahdella rivillä matalia seinäkaappeja ja alakaapeilla.


Tein piirustukset myös muistutukseksi itselleni siitä, kuinka paljon kaappien korkeudet vaikuttavat huoneen ilmeeseen: ilmavuuteen, korkeuden ja leveyden tuntuun, rytmiin jne. Näihin on hyvä palata viimeistään kurssiprojektin keittiötä piirrellessä.

15. marraskuuta 2011

Teoria ja käytäntö eivät kohtaa

6 comments
Katsellessani kuvia ihastun usein kokovalkoisiin sisustuksiin, lähes askeettiseen tyyliin, pelkistettyihin kalusteisiin ja pintoihin. Todellisuudessa esimerkiksi oma kotini ei edusta tätä tyyliä - ja hyvä niin.



Ajatus valkoisesta kodista on minusta ihana, mutta en haluaisi sitä itselleni. Maalasimme aikoinaan kotia remontoidessamme esimerkiksi makuuhuoneen violetiksi, keittiön harmaaksi ja noin vuosi sitten valkoisen eteisen seinän hiekanruskeaksi. Lisäksi vastikään ostin kylpyhuoneeseen uudet punaiset tekstiilit. Rakkain kalusteeni on puolestaan vihreä sohva, joka hankittiin ensimmäiseen vuokrayksiööni.

Voisin sanoa, että valkoinen on omassa kodissani kontrastipinta väreille. Useinhan tilanne on juuri päinvastainen: kokovalkoista piristetään värillisillä asioilla.



Valkoinen on minulle ryhdikäs väri, joka sopii hyvin keittiöön ja olohuoneeseen. Makuuhuoneeseen tarvitaan väriä. Jotain, mikä tekee huoneesta levollisen ja kutsuvan. En kylläkään tiedä maalaisinko makuuhuonetta enää violetiksi. Ehkäpä valintani olisi nyt vaikkapa lämmin harmaa, mutta valkoinen se ei olisi.

Vuokra-asunnoissa, joissa vuokranantaja ei anna maalata seiniä, ne ovat sitten juuri sen väriset kuin ovat. Usein ne ovat valkoiset. Silloin väriä voi tuoda esimerkiksi tekstiileillä ja suurilla tauluilla - ja koota vaikkapa leikekirjaa niistä ihanista värillisistä huoneista, jotka voi toteuttaa ehkä jo seuraavassa asunnossa!


Väri tietenkin rajoittaa jonkin verran muiden värien käyttöä. Siinä missä violetin kanssa eivät sovi kaikki värit, valkoinen saa muut värit näyttämään puhtailta ja kirkkailta. Toimii siis myös toisinpäin: väripinta valkoisen taustalla saa sen näyttämään supervalkoiselta!



Talouden mies voi melkeinpä henkäistä tässä vaiheessa. Koska seinät ovat nyt makuuhuoneessa violetit valkoisen sijaan, ei huoneen värimaailmaa voi laittaa uusiksi joka kauppareissulla. Asioita pitää miettiä tarkemmin. Olemme asuneet vuosia nykyisessä  kodissamme, ja vasta tänä syksynä tajusin, että beige ja violetti ovat täydellinen pari. Tekstiilejä on vaihdettu oivalluksen jälkeen uusiin. :)


Kuvat lainattu BoConcept. Ihania kuvia ja sisustuksia! Nahka ei ole lempparini, mutta mudan ja harmaan sävyt ovat niin kauniita. Saattaisin kyllä heittää vähän muitakin värejä joukkoon....

Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.