Sohvasydän

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Luin viikolla Kauppalehdestä Jenny Jännärin kolumnin sohvasta. Jännäri kertoi huomanneensa, että sisustuslehdissä esitellään yhä useammin koteja, joissa on "muodikkaasti luovuttu sohvasta".
En ole kiinnittää huomiota sohvaan tai sen puuttumiseen lehtiä selaillessani, mutta jäin pohtimaan sohvan merkitystä sisustuksessa ja Jännärin tavoin päädyin pohdinnoissani aina uudelleen ylistämään sohvaa.


Minulla on aina ollut sohva. Jo pienessä yksiössäni sohva oli kodin sydän, koska sänky tuupattiin pieneen alkoviin ja keittiö oli yhden henkilön menevä koppi. Suuri vihreä sohva kokosi huoneen ympärilleen.

Nykyisessä kodissa olohuone on paikka, jossa vietetään meillä eniten aikaa. Eikä vähiten sohvan takia. Istahdan vihreän möhkäleen syliin heti herättyäni omenamehumukin kanssa. Kirjoitan suurimman osan blogipostauksista sohvalla. Luen siinä lehdet, ruokailen ja katson televisiota. Kun olemme miehen kanssa yhtä aikaa kotona istahdamme sohvalle ennemmin kuin ruokapöydän ääreen. Ison sohvan sylissä voi nyhjätä kylki kyljessä tai valloittaa oman päätynsä. 
Moni ystävämmekin on tutustunut sohvaamme lähemmin. Kaksiossa se toimittaa myös vierassängyn virkaa ja sopii hommaan mainiosti jo pelkän leveytensä puolesta.

Jos sohva vietäisiin pois siirtyisin vastahakoisesti makuuhuoneeseen ja sänky saisi toimittaa sohvan virkaa. Mutta jotain jäisi puuttumaan. Ehkä jämäkkyys tai tunne siitä että päivä on edennyt pois makuuhuoneesta.

Olohuoneessa on sohvan lisäksi nojatuoli, mutta se ei pääse mukavuudessaan lähellekään sohvaa, jossa voi istua skarpisti tai löhöillä ja venytellä koipia. En helpolla keksi korvaavaa huonekalua sohvalle. Tyynyjä pitäisi olla aika julmettu läjä, jotta niistä saisi muotoiltua jonkinlaisen kelvollisen istuimen. Ja pitäisikö tyynyt asetella sitten joka kerta uudelleen? Pelkät tuolit eivät myöskään kelpaa. Olohuone pelkillä tuoleilla näyttäisi pikemminkin odotushuoneelta. Koti on rentoutumista varten, enkä voi sanoa rentoutuvani istuessani kovalla tuolilla. 


Kodista on vaikea keksiä toista huonekalua, joka kiinnittyisi yhtä vahvasti asukkaiden arkeen ja juhlaan. Sohva ehkä mielletään hyvin passiiviseksi huonekaluksi, kertoohan sen jo lempinimikin laiskanlinna. Mutta minun mielestäni sohva on yksi kodin aktiivisimmista huonekaluista. Sen sylissä opitaan, rentoudutaan, keskustellaan, tehdään uusia suunnitelmia, harrastetaan.... ja mitä vielä!

Kun mies tulee kotiin, hän kurkkaa ensimmäisenä olohuoneeseen. Jos olen kotona, olen todennäköisesti sohvalla.

Sohvatrendit voivat vaihtua muhkeista kulmasohvista siroihin ja virtaviivaisempiin, mutta itse sohva on ja pysyy ainakin tässä taloudessa. 

2 kommenttia:

  1. KYLLÄ! Sohva pitää olla! Jopa pienen pienessä soluhuoneessani on sohva viemässä roimasti tilaa, mutta siitä en kyllä mielelläni luopuisi, vaikka tällä hetkellä harvoin siinä tulee istuttua.
    Sohvat kunniaan! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä! Sohva saa kannatusta. :)

      Poista

BLOG DESIGN BY ADORATION