22. toukokuuta 2014

Kodin henki

0 comments
Kun tänään tulin työmatkalta kotiin, muistui mieleen jälleen kerran, miten kiva koti meillä on. Sanon tämän aika usein ääneen. Minulle on huikean tärkeää, että koti on paikka, johon on mukava tulla ja jossa viihtyy toimettomina vapaapäivinä.

Jos osaisin sanoa, mistä tämä lämmin tunne syntyy, olisin varmaan nero. Sillä ei ole suoraa yhteyttä siisteyteen (täällä on juuri nyt todella sotkuista), ei tuoksuun (ummehtunut asukkaiden ollessa päiviä poissa) tai ääniin (ulkoa kantautuu aika railakasta meininkiä aina välillä).

Sisustus on minulle tärkeä juttu, mutta olihan tämäkin vuokra-asunto kompromissi sen suhteen. Silti muistan, että kun astuimme tänne, tajusimme molemmat tulleemme kotiin. Sitten muutossa tuodut omat tavarat vahvistivat tunnetta. Ne sopivat. Täällä näytti äkkiä todella tutulta.

Olisiko kodin taiassa osansa sitten vanhan talon hengellä? Vaikkapa puulattian natina tuo mieleen muistoja monista tärkeistä paikoista ja liittää tämän kodin osaksi muistoja. Tai korkea tila, joka antaa valon tulla sisään ja kietoutuu suojelevasti illan hämärässä ympärille.

Vai onko koti yhtä kuin ne tunteet, joita siellä on kokenut? Ehkä vanha rakas koti oli helppo jättää ja muuttaa tänne uuteen kotiin, koska odotin kovasti arkea Helsingissä. Ehkä asuntoon kotiutui, koska olemme olleet onnellisia täällä.

Vai mikä onkaan kodin salaisuus?

Jotenkin kuvitukseksi tähän postaukseen sopivat nämä muuttokuvat. Muuttoapuna olleet ystävät lähtivät, kun kämppä oli alemman kuvan tilanteessa. Ahdasta tulee, eivät nämä kaikki tavarat tänne mahdu, oli ollut useamman mielessä (sanoivat jälkikäteen). Minä muistan vain nostelleeni laatikoista tavaroita ja laittaneeni niitä paikalleen.


...
Our home before everything found it's place.

Kirjoita kommenttisi!

Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.