Asuntomessutrendit: Löhötään sohvalla

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Toisena messutrendinä poimin isot löhösohvat. Kookkaat kulmasohvat ovat jälleen trendikkäitä ja niitä suosittiin messukohteissa selvästi siroja sohvia enemmän.

Iso kulmasohva tai divaanisohva löytyy myös oman haavelistani kärjestä. Joku vaalea, upottava ja täynnä tyynyjä olisi oma valintani.

Joihinkin kohteisiin kulmasohva ei olisi mitoiltaan mahtunut mitenkään. Pieniä olohuoneita tuli vastaan useita. Tätä ihmettelin kovasti. Olohuone on ainakin minulle keittiön jälkeen kodin tärkein tila, jossa vietetään paljon enemmän aikaa kuin vaikkapa makuuhuoneessa. En missään nimessä pihistäisi siitä neliöitä.

Näiden kuvien yhteydessä on hyvä nostaa esille myös korkeat olohuonetilat. Monessa kohteessa avoin tai muutoin korkea olohuone vei huomioni. Toisissa taloissa avoimuus oli suunniteltu paremmin kuin toisissa. Joissakin tuntui, että portaiden sijoittelu loi yläkertaan keinotekoisia, suuria eteistiloja, joissa ei ollut yhtään ehjää seinää tai selkeää käyttötarkoitusta. Tämän takia varsinaiset makuuhuoneet jäivät tarpeettoman pieniksi.






Asuntomessutrendit: Täyttä puuta

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Jossain välissä minäkin löysin aikaa piipahtaa asuntomessuilla Vantaalla.

Ajattelin käydä kuvasaldoani läpi muutamien vallitsevien trendien kautta. Aloitetaan puusta. Messuilta löytyi jopa lattiasta kattoon olevia, täysipuisia koteja. Saa nähdä nostaako puun käyttö pinnoissa jälleen päätään.

Toki nykyinen puutrendi on vähän toista kuin takavuosien paneloidut, mäntypuiset ilmestykset, jotka ovat ehkä vähän liiankin hyvin monen mielessä. Kokopuun modernista ilmeestä huolimatta miellän itse tämän tyylin kesämökille sopivaksi.

Tuleeko kenellekään muulle mökkifiilis näistä kuvista?





Remonttiblogi: Tapettiseinät

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Tässä vaiheessa päädyimme tapetoimaan kaksi seinää: yhden makuuhuoneessamme ja toisen työhuoneessa. Tapettivalinnoista olen kirjoittanut aiemminkin eivätkä ne siitä enää miksikään muuttuneet. Kauan ihailemani Cole&Sonin Woods ja Cow Parsley olivat ehdottomat valinnat. Eivätkä ne pettäneet seinälle liisteröimisen jälkeenkään. Klassiset, näyttävät ja ah, niin kauniit.

Halusin, että makuuhuoneen tapetti näkyy heti yläkertaan tullessa makkarin peräseinältä. Työhuoneessa ajatus taas oli juuri päinvastainen. Mustavalkoinen tapetti näkyy ainoastaan huoneen sisällä ollessa. Näin koko alakerran yleisvaikutelma on valkoinen ja yhtenäistä maalipintaa, mutta työhuoneessa on sitten oma jujunsa.




...
Our choices for wallpaper - it's Cole&Son and my all time favorites. 



Remonttiblogi: Valmis keittiö

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Valmistuihan se lopulta keittiökin! Lopputulos on valkoinen, pääosin vetimetön, ihana, unelmieni keittiö! En malta odottaa, että pääsen tuolla kokkailemaan.

Laskutila lisääntyi nykyiseen verrattuna aika reilusti. Saarekkeen ympärillä voi lisäksi työskennellä kummalta puolelta. Lisäksi korkeiden kaappien 80cm leveässä kaapissa on ovien takana aamiaiskaappi, johon pujahtavat piiloon keittiön pienkoneet blenderistä leivänpaahtimeen.

Matalat ja leveät yläkaapit halusin eritoten arkikäytössä oleville laseille ja toisaalta tuomaan mielenkiintoa laattaseinälle (josta on tulossa vielä oma postauksensa). Tumman tason, tummien laattasaumojen, keittiökaappien alumiinilistojen ja kaiken valkoisen liitto toimii juuri kuten toivoinkin. Ohut, vain parisenttinen taso on yksi ehdoton lempparini. Se tuo keittiöön ilmavuutta.

Herkkuna seinällä on Artemiden Faretto -seinävalaisin, jonka tiesin heti haluavani uuteen keittiöön. Yksi toteutunut haave sekin, kuten tietysti koko keittiö! Äitini voisi osata sanoa, kuinka kauan olenkaan puhunut ja haaveillut aivan omasta, uudesta, juuri meille suunnitellusta keittiöstä. Ja nyt minulla se on!

Tähän huoneeseen palataan varmasti vielä yhä uudestaan ja uudestaan, kunhan arjen käyttökokemuksia vähän kertyy.


Ja mistä siis lähdettiinkään liikkeelle?





Kunnes tuli valmista.





...

Sitten sananen asennuksesta. Otimme keittiön Kvikiltä kokoamattomana. Toimituspäivänä olohuoneen lattialle kasautuikin siis laatikkotolkulla mitä erilaisempia pakkauksia. Hieman kauhistuin, kun mietin edessä olevaa kokoamisurakkaa, mutta toisaalta rahallista säästöä tuli useita satoja euroja.

Olen aiemmin koonnut niin Ikeaa kuin keittiöistä Gigantin Epoqia. Kaikkien kokemusteni perusteella en suosittele aivan aloittelijoita kokoamaan Kvikin keittiötä itse.

Lopputulos miellyttää minua oikein paljon, mutta mikään ihan mutkaton homma tämän keittiön kasaaminen ei ollut (eikä sitä sellaisena edes Kvikillä mainostettu).

Kokosin keittiön isäni kanssa ja meille tuli tavaksi puhua muun muassa "insinöörin erikoisista", kun vastaan tuli saranan tai laatikon liukukiskon vaatima ylimääräisten reikien poraamista. Hommassa tarvittiin poraa ja tarkkaa mittaamista, sillä eräskin sarana vaati 26,5 mm etäisyyden yläreunasta. Huhuh. Kaikki kokoamisohjeet olivat englanniksi ja ne tulivat pakettien mukana yksittäisinä tulosteina. Saattoi ihan pari kertaa olla juuri se oikea ohjepaperi hukassa ja paperipinoa sai plärätä ees taas. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Gigantilla keittiön kokoamisohjeet tulivat yhdessä paksussa vihkosessa.

Yhteen kaappiin kuuluvat osat olivat useammassa paketissa, joita sitten metsästin kasasta numerokoodien perusteella. Sitä kiitän, että toimituksessa oli kaikki tarpeellinen eikä mitään ollut jäänyt matkalle.

Laatikoiden kiskojen asennuspaikkoja ihmettelimme myös. Korkeiden ovien takana olevat sisälaatikot ohjeistettiin asentamaan niin etureunaan, että ovi otti lopulta sisälaatikon etureunaan kiinni. Siirrettiin liukuja sitten yhdet reiät taaksepäin ja niitä olisi voinut pakittaa kaapin takareunaan sitäkin enemmän - tilaa riitti.

Pientä funtsimista vaati myös matalien ja leveiden yläkaappien kiinnitys seinään ja varsinkin niiden tukeminen kiinnityksen aikana. Tämä on tietenkin vain minun kokemukseni eikä vähennä yhtään sitä riemua, jota tunnen valmiista keittiöstä. Eli valmista tuli ja hyvältä näyttää!
...

Our new kitchen is everything I have dreamed of before! Love it!

Remonttiblogi: Maitoa lattialle

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Asuntomme vanha mosaiikkiparketti oli hyvässä kunnossa, mutta naarmuntunut ja kellastunut. Päätimme kunnostaa sen uuteen loistaan hionnalla ja lakkauksella. 

Itse työn haastavuudesta en osaa sanoa juuri mitään, koska palkkasimme ammattimiehen tekemään homman. Lopputulos on kuitenkin niin ihana, etten voi kuin lämpimästi kiittää Lepän Parketin Mattia, joka teki lattiastamme kuin uuden!

Lattia hiottiin, pahimpia rakoja paikattiin, päälle vedettiin kuultovalkoista värilakkaa ja pinta viimeisteltiin supermattalakalla. Jälki on himmeä, kevyesti edelleen hohtava ja maitomaisen läpikuultava. Aikaa tähän meni muutama päivä, joiden aikana asunnossa ei oikein voinut muuta tehdä, jotta emme olisi olleet pahasti tiellä. Uuden lattian ulkonäkö viimeisteltiin uusilla valkoisilla jalkalistoilla.

Kuvissa ensin lähtötilanne, sitten hionnan jälkeen, ero hiomattomassa ja hiotussa lattiassa sekä viimeisessä kolmessa kuvassa valmis kuultovalkoinen lattia.






...
A brand new floor after renovation.

Remonttiblogi: Operaatio männyn hävitys

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Ihastuimme uudessa kodissa korkeaan olohuonetilaan. Asuntonäytöllä ainakin minä sivuutin täysin sen seikan, että korkea olohuone toi mukanaan mäntypuiset portaat kaiteineen ja tilan läpi kulkeneet palkit. Mielessäni jo valkaisin ne! Konkretia toki vaati sitten vähän puurtamista ja funtsimista.

Olettekin jo nähneet, mitä kattopalkeille tehtiin (valkaisu), mutta muutos kruunattiin kaiteen uusimisella ja portaiden valkaisulla.

Päätimme modernisoida yläkerran kaiteen vaihtamalla puupuolat lasikaiteeseen. Lasien kiinnitys olisi onnistunut olemassaoleviin rakenteisiin, mutta isäni uusi kuitenkin kaikki puuosat, jotta täytettäviä ruuvireikiä olisi mahdollisimman vähän. Tarvittavat lasit tilasin mittojen mukaan ja isäni kanssa asensimme ne paikalleen. Lasien asennus oli melko iisiä hommaa. Toki jännitin viimeiseen lasiin asti mittojen oikeellisuutta. Onneksi kaikki täsmäsi juuri niin kuin pitikin.

Lattianhioja toi mukanaan portaiden askelmissa tarvittavan hiontakoneen. Muita osia kaiteissa ei hiottu. Portaat kuitenkin vedettiin kauttaaltaan tartuntamaali Otexilla. Päälle vedettiin kolme, paikoin neljäkin kerrosta Tikkurilan Betolux Akvaa. Viikko vierähti rattoisasti, sillä työpäivän päätteeksi ehdimme mieheni kanssa vetää aina yhden maalikerroksen.

Lopputulos on mielestäni kevyt, moderni ja toki paljon entistä valoisampi. Tästä tuli yksi lempijutuistani koko remontissa. Muutos on niin huikea, vai mitä?










...
Our stairway got a new white look and some finishing touch with glass railing.

Remonttiblogi: Pinnoitettu liesikupu

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Nyt seuraa malliesimerkki tapauksesta "korosta sitä, mitä et voi peittää". Uuden kodin keittiössä oli ennestään toimiva liesituuletin, jonka päätimme säästää. Hetkisen päänvaivaa aiheutti kuitenkin liesituulettimen kupu - kuparipeltinen hökötys, jossa oli vielä paksut täysipuiset koristeet ylä- ja alareunassa. Se ei ihan sellaisenaan istunut keittiösuunnitelmiimme...

Ensin mietin kuvun purkamista ja uuden rakentamista. Sitten päätin maalata kuvun vain valkoiseksi ajan ja vaivan säästämiseksi. Lopulta keksin vielä vetää kuvun pintaan sävyttämätöntä valkoista Tikkurilan Tunto Hieno -maalin.

Aluksi purimme koristelistat kuitenkin pois. Tämän jälkeen kuparipellin liitokset vedettiin hieman tasaisemmaksi tasoitteella, ja töhnän kuivuttua nurkat hiottiin. Sitten Tikkurilan Otex -tartuntapohjamaalia päälle pari kerrosta.

Yksikin kerros Tunto Hieno -maalia olisi varmasti riittänyt, mutta halusin pelata varman päälle ja tasoitella entisestään kuvun kulmia, ja vedin kaksi kerrosta. Hökötys valmistui viimein tänään. Kupu on ollut oma projektini, jota olen tehnyt vähän löysempinä iltoina kerros kerrokselta.

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Nyt liesikupu on kaunis yksityiskohta, joka kokoaa keittiösaarekkeen kokonaisuudeksi. Tunto Hieno -maalin pinta on kuivuttuaan täysin mattainen. Se muistuttaa laastipintaa rouheudellaan. Tykästyin maaliin ja sen helppouteen. Vetelin Tunto-maalin kuvun pintaan leveällä pensselillä ja piirtelin vapaasti erilaisia kuvioita. Niistä näkyy vähän erilainen kuvio riippuen siitä, millaisessa valossa ja miltä kantilta kupua katsoo.

Lopputulos on tässä ensimmäisessä kuvassa, sitä seuraavat vaihekuvat. Taustalla rakentuu myös uutta keittiötä. Sen esittelen sitten aikanaan kaappi kaapilta omassa postauksessaan. Saarekkeeseen ei nimittäin vielä ole asennettu keittotasoa ja tasot ovat vielä purussa ja liassa ja ja ja... Viilaamista vielä riittää.







 .
...
A little diy-project. I covered the old kitchen hood with white paint. An old ugly became a new lovely!

Remonttiblogi: Ainiin, meillä on piha!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kiertelin illalla hämmästelemässä elämää omalla pihallamme. Nurmikko kasvaa pituutta, sillä sen leikkaamiseen ei ole tässä remonttitohinassa ollut aikaa. Aitaa vastan kukkii ihana ruusu, joka puhkesi kukkaan vaivihkaa lämpimien päivien aikana. Kiva, että on valmis piha, josta pääsee nauttimaan heti kun terassikalusteet sitten aikanaan kannetaan pihalle.






...
From my garden.
BLOG DESIGN BY ADORATION