16. syyskuuta 2015

Kodin neliöt ja niiden täyttäminen

2 comments
Olen huomannut, että rahankäyttö ja tavaran haaliminen ovat jälleen nousseet ajankohtaisiksi blogimaailmassa muun muassa Avec Sofien esittämän haasteen kautta. 

Aihe on sinällään itselleni ajankohtainen, että muuttaessamme uuteen kotiimme neliömme tuplautuivat. Kaksio vaihtui neljään huoneeseen ja keittiöön. Moni kysyikin meiltä, millä aiomme isomman tilan täyttää?

Vastaus on, että vanhat huonekalut riittivät pitkälle. Ne vain levisivät vähän isommalle alueelle. Esimerkiksi olohuoneessa ennen olleet kirjahylly ja työpöytä saivat oman huoneen työ/kirjastohuoneesta. Makuuhuoneessa aiemmin ollut säilytyskaluste taas siirtyi vierashuoneeseen. 



Mutta toki jotain muutoksiakin kalusteisiin tuli. Työpöytä vaihdettiin isompaan. Vanha harmaa pöytä meni nopeasti kaupaksi tori.fi:n kautta. Samasta paikasta etsiskelin pitkään sopivaa uutta pöytää, mutta lopulta pöytä koottiin Ikean pöytälevystä, laatikostosta ja jaloista.

Työhuoneeseen tarvittu lepotuoli löytyi käytettynä ja murto-osalla uuden hinnasta nettikirpparilta. Korkean olohuonetilan kattopalkeissa olevat kohdevalaisimet ovat puolestaan entisten omistajien jättämät. Tuunasin niitä vain hieman sprayaamalla muoviosat hohtavan valkoisiksi. Terassikalusteet ja vierashuoneen patjan saimme taas anopiltani, jolle ne olivat jääneet ylimääräisiksi.

Kaiken kaikkiaan rahaa on mennyt, mutta paljon vähemmän kuin, jos olisimme kurvanneet ostamaan kaiken hetiäkkiänyt uutena kaupasta. En ole pyhimys. Voisin varmasti olla vielä paljon nykyistä tiedostavampi kuluttajana. Mutta en myöskään kuluta vain kuluttamisen riemusta ja enkä tunne huonoa omaatuntoa ostoksistani.


Mielessäni on aina tavaroita, jotka olisi niin ihana omistaa. Olen kuitenkin hyvin tarkka rahoistani ja tiedän, kuinka paljon minulla on käytettävissä rahaa kuukausittain enkä ylitä tätä summaa vain shoppaushimojen takia. Meillä on jo nyt niin paljon kaikkea ihanaa, että olen enemmän kuin kiitollinen ja tyytyväinen.

On varmaan monelle ihan selvää, että arjessa ja mielitekojen kanssa on tehtävä valintoja. Jos ostan kalliimman sisustusesineen, en voi ostella samaan aikaan esimerkiksi vaatteita tai käydä ulkona syömässä. Jos haluan sijoittaa hinnakkaaseen valaisimeen (ah, heikkouteni, kauniit valaisimet), säästän sitä varten. Jos ostoslistalla on jotain pakollisempaa, etsin sitä usein ensin alennusmyynneistä ja käytettynä.



Pelkän hinnan lisäksi mietin aina tuotteen käyttöä, kestävyyttä ja ulkonäköä. En hanki mitään väliaikaisratkaisuksi tai kertakäyttötuotteeksi. Toki tyylimieltymykset myös muuttuvat. Silloin  tavarat voi laittaa joko varastoon odottamaan uutta inspiraatiota tai antaa ne kiertoon.

Haluan tällä kilometripostauksellani sanoa, että ostaminen on ihan ok, jos sen tekee omien varojensa puitteissa, harkiten ja tarpeeseen. Näin toimiessani minä en ainakaan tunne huonoa omaatuntoa jokaisesta muutaman euron sisustustyynynpäällisestä, joita silloin tällöin ostan.

Kuvituksena olohuoneemme kaikissa kolmessa yhteisessä kodissamme. Aika samoilla kamoilla ollaan menty jo vuosia.

Jätä kommenttisi!

  1. Hei,

    Mistä on tuo ihana lamppusarja, joka roikkuu verhotangosta? Se on todella kaunis ja sopii hyvin sisustukseenne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Valosarja on Clas Ohlsonilta. Nykyisin se on päässyt ulos roikkumaan. :)

      Poista

Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.