Keittiö kalansilmässä

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kolmella kantilla oleva keittiö on järkkärin perusobjektiiville vaikea kuvattava. Aina joku nurkka jää näyttämättä. Tänään muistin taas, että meiltähän löytyy myös kalansilmäinen GoPro-kamera, joka voisi olla omiaan tällaisten tiukkojen paikkojen kuvaamiseen. Ehkä näistä kuvista siis näkee hieman paremmin, millainen keittiö-ruokailuhuoneemme on ja miten se avautuu sekä eteiseen että olohuoneeseen.

Näistä kuvista tuli mieleeni, että rosteriset kodinkoneet eivät ole olleet ollenkaan niin vaikeasti tahrattomana pidettäviä kuin pelkäsin. Jääkaapin oven pyyhin päivittäin, tai paremminkin joka ilta, siihen kertyneistä sormenjäljiltä ihan vain kostealla talouspaperilla ja yleispuhdistusainesuihkauksella. Muut kodinkoneet käyn läpi ehkä kerran pari viikossa. Mitään talouspaperia, vettä ja yleispuhdistusainetta jämäkämpiä aineita en ole tarvinnut. Enemmän ongelmia on ollut tuon upouuden Franken altaan kanssa. Se tuntuu olevan aina ihan samea ja pyyhintää vailla. Pitää ehkä kysäistä valmistajalta vinkit puhtaanapitoon. Onko siellä kellään hyviä vinkkejä?

Kuvasin keittiöstä eilen illalla pienen esittelyvideon Instagramiin. Käy katsomassa, jos kiinnostaa nähdä lisää keittiötämme. Löydät minut Instasta nimellä @sisatiloissa. Instaan kuvailen usein sellaisia pieniä hetkiä ja yksityiskohtia, joista en kokonaista postausta saisi aikaan. Kuvat otan suoraan puhelimella, kun taas blogii ainoastaan järkkäreillä tai kuten tämän postauksen kohdalla tuolla GoProlla.




... 
Our kitchen photographed with GoPro fisheye lens. With GoPro it's easy to show the whole kitchen.

Portaikon viimeistely

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Portaikko sai loppusilauksensa, kun Habitat ilmoitti metallisen Kross-seinäkoristeen saapuneen. Se oli hetken aikaa loppunut varastosta ja kun kyselimme, ymmärsimme ettei Habitatilla oltu ihan varmoja tuleeko sitä uudelleen valikoimaan tai milloin uusi erä mahdollisesti tulisi.

Onneksi ilmoitus saapuneesta seinäkoristeesta kuitenkin tuli noin pari kuukautta myöhemmin, sillä en saanut tuota mustaa abstraktia seinäkoristetta mielestäni sen jälkeen kun sen ensi kerran kaupan seinällä näin. Tuo oli myös niitä ainoita löytämiäni, joka oli tarpeeksi suuri portaikon seinälle. Koristeen läpimitta on lähemmäs metrin.

Nyt portaikon seinä rinnastuu kauniisti viereiseen olohuoneen tummanharmaaseen seinään. Parhaiten seinäkoriste näkyy yläkerrasta katsottuna, jolloin näkymä eteisen suunnasta pysyy hyvin rauhallisena portaikon suuntaan. Portaikko ja lasinen kaide ovat ihan lemppareitani kotona. Niistä tuli juuri niin modernit ja selkeät kuin asuntonäytössä haaveilinkin. On se kiva, että nurkat löytävät oman ilmeensä yksi kerrallaan.





Pöytä katettu

maanantai 12. lokakuuta 2015

Sain kattaa ruokapöydän tässä kodissa ensimmäistä kertaa vieraille viime lauantaina, kun ystävämme tulivat illalliselle. Mitään kovin hiottua en ehtinyt miettiä, sen verran ekstempore-illallisesta oli tällä kertaa kyse.

Miehen kanssa katselimme molemmat, että valkoinen ruokailutila on kiva tausta väreille, joita meidän vihreistä lautasistamme, serveteistä ja punaisista ruusuista löytyy. Ilalla oli lisäksi jo tarpeeksi hämärää tuikuille. Ihanaa tunnelmaa!

Varsinaisista kattauspostauksista onkin jo hyvän aikaa. Pitääpä ottaa tämä aihe parempaan mietintään ja panostaa ihan tavallisiin arkikattauksiinkin.




...
We got our friend join us for dinner last Saturday evening. I was glad to put on a proper table setting. Nothing fancy this time, but I like how the plain interior in the dining room gives room to the setting and it's colors.

Keittiöevoluutio

perjantai 9. lokakuuta 2015

Perjantai! Kipaisin kotiin hullareiden ruokaostosten kera ja jälleen kerran ajattelin, että uusittu keittiö on kyllä parasta kotona. Rakastan keittiön selkeyttä, valaistua laattaseinää, valkoista liesikupua ja kompaktia toimivuutta. En muuttaisi mitään!

Ja miten tähän lopputulokseen päästiinkään? Katso tästä alta pikakelauksena.

Huhuh, täytyy myöntää, että remppakuvien katsominen on ihan terveellistä aina silloin tällöin. Kaikki se pöly, romppeen määrä ja eri vaiheiden raskaus alkaa jo pikku hiljaa unohtua. Niin paljon muisto ei ole sentään haalistunut, että tekisi mieli tehdä mitään remontointiin liittyvääkään. Olen onnellinen, että tällä hetkellä suurimmat sisustuspulmani ovat sisustustyynyjen mallailu ja ryijyn etsintä.

...
I just came home and thought once again that I love our kitchen. But I must admit that I'm starting to forget the horror of home renovation. I think it's healthy to look back these photos every now and then. 

Tuikkujen paikka

tiistai 6. lokakuuta 2015

Edellisen postauksen kuvissa jo vilahtikin olohuoneen ikkunoiden alle kiinnitetty ikkunalauta. Minun olisi vaikea viettää tunnelmallista syksyä ja hämyisiä iltoja ilman tuikkujen tuomaa valoa. Siispä ikkunalauta oli jo hyvän aikaa ollut ostoslistalla. Viimeistään nämä pimenevät illat saivat minut viimein toimimaan asian suhteen.

Ikkunoiden alla oli alun perinkin ikkunalauta, mutta se oli vääränvärinen, täyttä mäntyä, kuten niin moni muukin paikka täällä ennen remonttia. Uusi lauta on kulmikas ja valkoinen ja ripottelin Kastehelmi-tuikkuni kiireesti sen päälle.

Paitsi että ikkunalauta kannattelee tuikkuja, se peittää myös ruman patterin päällisen. Ilme on nyt huolitellumpi. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!



Alakerran verhoprojekti valmis!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tämän viikonlopun hommana ompelin olohuoneen verhot viimein kuntoon. Päädyin pitkiin verhoihin koko alakerran olohuone-ruokailutilassa. Ohuet, verkkomaiset harmaat (olohuoneessa) ja mustat (ruokailutilassa) verhot kokosin yhteen valkoisilla verhoilla.

Värilliset verhot ovat Vallilan valmisverhoja, jotka on vain lyhennetty sopiviksi. Valkoiset ompelin Eurokankaasta ostamastani kankaasta. Yläreunassa on rypytysnauha, jonka avulla verhot pysyvät kauniissa nipussa. Nyt tilassa on pehmeyttä, mutta isot ikkunat eivät peity, ja valo pääsee tilaan vapaasti.

Tämä ei ollut aivan helppo projekti. Minusta verhot ovat aina olleet sisustuksen vaikein juttu. Ostin ensin vain harmaat verhot olohuoneeseen. Kun ne saivat minun ja mieheni hyväksynnän, hain samaa sarjaa olevan ruokailutilan mustan verhon. Viimeisenä tulivat valkoiset verhot, koska pelkät verkkomaiset verhot tuntuivat kaipaavan vierelleen jotain superkevyttä tuekseen. Tyytyväisyyteni voitte päätellä vaikkapa tämän postauksen kuvatulvasta.

Nämä kuvat ovat myös suosikkini kaikista tähän mennessä tästä kodista ottamistani. Ehkä se on sitten verhojen tuoma kodikkuus.







 ...
We have curtains! It's been a long project. I think the curtains are the hardest part in interiors so I bought them one curtains at a time.
BLOG DESIGN BY ADORATION