28. elokuuta 2016

Metsänvihreää kattauksessa

2 comments
Somessa on viikonloppuna näkynyt paljon tunnelmallisia kynttilä- ja lyhtykuvia. Päivät ovat olleet kesäisen aurinkoisia, mutta illat jo pimeitä. On se aika vuodesta, kun saa nauttia kahden vuodenajan parhaista puolista.

Mieheni teki meille perjantaina illallista. Minä puolestani katoin pöydän, ja meilläkin pöytään päätyi muutama tuikkukynttilä. Tummanvihreä on tänä syksynä ajankohtaisempi väri kuin pitkään aikaan. Sehän sopii, sillä kaikki lautasemme ovat vihreää Arabian 24h-sarjaa. Vihreää löytyy lisäksi maljakosta, korkeajalkaisista vihreistä laseista, jotka tässä kattauksessa olivat vesilasimme, sekä oliiviöljyn ja balsamicon pulloista. Kukkaiset servetit ovat Annolta. Ne ovat suosikkejani, joten käyttöä pitää säännöstellä Kodin1:n konkurssin myötä.

Kuten näkyy, kupeissa oli jo kantarellikeitto odottamassa, kun räpsin kuvia. Mutta koska kattauksesta tuli niin kiva, olihan siitä kuvat otettava. Onneksi mieheni suhtautuu kuvaushommiin huumorilla ja vakuutan, että saimme keitonkin maisteluun kuumana.





25. elokuuta 2016

Kimppu omalta pihalta

0 comments
Tänään julkistettiin Vuoden nuori muotoilija 2016 -palkinnon saaja. Kunnian sai muotoilija ja graafinen suunnittelija Laura Väinölä. Itse nimittäisin Väinölää kukkataiteilijaksi, sillä moni saattaa tietää hänen työnsä netissä olevan Flora&Laura -kukkakaupan tiimoilta. Väinölän kukka- ja kasvitaidetta on näkynyt muun muassa muotikuvissa, yritysten mainoskuvissa ja ikkunasomistuksissa.

Veikkaan, että uutinen vaikutti alitajunnassa, kun kotimatkalla sain ajatuksen vanhan krysanteemikimpun freesauksesta. Leikkasin pihalla olevista norjanangervopensaista kimpun pitkiä oksia ja asettelin niitä vielä hyvässä kunnossa olevien krysanteemin oksien ympärille. Pisimpiä oksia sain katkoa lyhyemmiksi, mutta jätin ne kuitenkin tarkoituksella ylipitkiksi.

Lopputulos on todella villi ja vallaton, kivan kotikutoinen ja rennon oloinen. Miksi en ole aiemmin tajunnut, että omalta pihalta löytyy tarpeet vihreään kimppuun? Tuoreiden oksien tuoksu on ihana.






22. elokuuta 2016

Makuuhuoneessa toimii runsaus ja romanttisuus

0 comments
On aika kurkistaa, millainen vuosi makuuhuoneessa on ollut. Ensimmäisen asuinvuoden aikana isoin muutos on sängynpäädyn vaihtuminen takorautaisesta pehmustettuun pellavaiseen päätyyn.

Säästin vanhan sängynpäädyn, sillä eihän sitä tiedä, milloin tekee mieli siirtyä jälleen runsaudesta minimalistisempaan ilmeeseen. Musta sängynpääty on kylläkin huoneen mittasuhteisiin nähden hieman liian matala. Tämä nykyinen pehmustettu pääty on kooltaan parempi. Se tasapainottaa ikkunaseinää. Nyt ei näytä siltä, että ikkunat olisivat niin kauhean korkealla katonrajassa. Uusi pääty tuo makuuhuoneeseen ehdottomasti myös pehmeyttä, romanttisuutta ja luksusta.

Talveksi aion vaihtaa verhot jälleen tummempiin. Samoin päiväpeitto vaihtuu jossain vaiheessa taas harmaaseen. Saa nähdä, missä vaiheessa syksyä alan kaivata tummaa ja lämmintä ilmettä makuuhuoneeseen.

Gif-animaatiossa postauksen lopussa pyörii kuvia makuuhuoneesta aina remontista vuoden aikana vaihtuneisiin petauksiin. Näissä kuvissa on makuuhuoneen ilme juuri nyt. Vielä huoneessa näyttää todella kesäiseltä. Sängyn päällä on kevyt puuvillainen torkkupeitto ja väripaletti, harmaa-luonnonvalkoinen-kulta, on raikas ja todella vaalea.







18. elokuuta 2016

Vaikea seinä verhoille

0 comments
Työhuoneen ikkunaseinä on aiheuttanut minulle päänsärkyä. Syynä ovat verhot. Ensin laitoin ne vain ikkunan molemmin puolin. Sitten lisäsin yhden verhon lisää, koska seinä näytti jotenkin alastomalta. Aloin pohtia, että verhoja pitäisi ehkä olla koko seinän matkalla, jotta pitkä seinä olisi tasopainossa.

Koko seinän peittäminen verhoilla vaati pienen pätkän lisää verhokiskoa kattoon. Sen laittamisessa kesti näköjään kokonainen vuosi. Nyt kisko on kuitenkin paikoillaan.

Nurkassa on väliaikaisesti makuuhuoneen harmaa pellavaverho, joka sopii huoneen värimaailmaan hyvin. Keksin tilalle jotain muuta (luultavasti yhden valkoisen verhon lisää), jos harmaat verhot tarvitaan takaisin yläkertaan.







14. elokuuta 2016

Tuokiokuva: Uusi sesonki

0 comments




12. elokuuta 2016

Inspiroiva koti: Valkoisesta asunnosta värikäs

0 comments
Värit ovat tekemässä paluuta sisustamiseen. Tämä ruotsalaisen Erik Olsson -kiinteistövälitystoimiston sivuilla oleva koti on mielestäni kiva esimerkki siitä, kuinka värien maailmaan pääsee kiinni.

Kannattaa aloittaa pienillä jutuilla, kuten värikkäillä verhoilla ja muilla tekstiileillä tai pienillä tavaroilla, kuten kukkaruukuilla, viherkasveilla tai vaikkapa tauluilla.

Isompia juttuja on sitten esimerkiksi keittiön ovien vaihtaminen tai maalaaminen. Kannattaisiko ensin vaihtaa vaikka vain vetimet?

Tästä kodista puuttuvat vain värikkäät seinät. Maalilla ja tapetilla saa helposti tuotua väriä sisustukseen, mutta telaan ja pensseliin tarttuminen tai tapettiliisterin veteleminen seinään vaatii toki enemmän järjestelemistä ja vaivaa kuin teksiileillä ja huonekaluilla pelaaminen.

Tämän kodin tunnelma on mielestäni kauniin raikas ja luonnonläheinen. Valkoista on edelleen paljon, mutta missään nimessä en sanoisi tätä enää valkoiseksi kodiksi. Räväkkä oranssi ja viherkasvien kirkas vihreä vievät painotuksen värikkään kodin puolelle. Jos tämä olisi minun asuntoni, vetäisin edes yhteen tai parin seinään reippaasti väriä.





Kaikki kuvat lainattu luvalla / All pictures borrowed by permission of: Erik Olsson fastighetsförmedling

8. elokuuta 2016

Olohuoneen vuosikirja

0 comments
Olohuoneessa kodin ensimmäinen vuosi on näkynyt tavaran lisääntymisenä ja sohvatyynyjen vaihtumisena.

Sohvanurkka valmistui sisustuksessa ensimmäisenä. Muuttopäivän iltana siirtelin kaikki laatikot pois olohuoneesta, vieritin maton auki lattialle, viritin television, kaivoin sohvatyynyt säkeistä ja asettelin ne riemuissani paikoilleen. Etsin vielä S-kirjainvalaisimen laatikoista ja laitoin siihen valon. Taisinpa ottaa nurkkauksesta kuvan ja laittaa sen Facebook-sivulleni. Olen kotona, kuva julisti! Kodin muu kaaos ja keskeneräisyys rajautuivat pois sekä kuvasta että mielestä. Istuin sohvalla onnellisena ensimmäisen illan ja vain kuulostelin ja katselin uutta kotia.

Pikku hiljaa paikoilleen löysivät niin Tolomeo-valaisin seinälle, verhot, ikkunalauta patterin päälle, vihreä sutipuu portaiden alle, Block-vaunu sohvan viereen ja kokonaan valkoiset tyynynpäälliset sohvan alkuperäisiin selkänojan tyynyihin. Väriä ja yksityiskohtia sisustukseen. 

Tässä tilassa vietän eniten aikaa valveilla ollessani. Tätäkin postausta kirjoitan sohvalla. Voin kertoa, että vuoden asumisen jälkeenkin lepuutan usein ajatuksiani silmäillen korkeaa, avonaista tilaa, palkkeja ja lasikaidetta. Juuri nyt olohuone on vaalea. Sohvalla on vain valkoisia tyynyjä, jotka ovat tuntuneet kesäkuukausina raikkailta ja viileiltä. Saa nähdä, milloin kaipuu värejä kohtaan iskee.

Tältä olohuone näyttää nyt, ja miten se on muuttunut vuoden aikana.




Tästä lähdettiin liikkeelle. 







2. elokuuta 2016

Keittiön ensimmäinen vuosi

0 comments
Heinäkuun lopulla tuli vuosi täyteen omassa kodissa ja unelmien keittiössä. Keittiö on edelleen suosikkini kaikista kodin huoneista. Se on toiminut arjessa ja juhlassa todella hyvin. Tähän postaukseen ajattelin nostaa tilan onnistuneimpia ratkaisuja.

Asuntonäytöllä ihastuin keittiön valoisuuteen ja tilan avaruuteen. Keittiö on samaa tilaa ruokailutilan kanssa ja ruokailutila taas avautuu olohuoneeseen. Sohvalta näen, jos mieheni tekee ruokaa saarekkeen ääressä. Kuitenkin keittiö on tarpeeksi suojassa, jotta tiskipöydän likaiset astiat eivät näy olohuoneeseen asti.

Tekee mieli mainita erikseen myös saareke. Se oli keittiöunelmointini lähtökohta ja se on mitä toimivin osa arkea. Saareke mahdollistaa sen, että ruokaa laittaessa ei tarvitse katsella seinää vaan sen sijaan voi katsoa suoraan ikkunasta ulos pihalle. Saareke kätkee sisäänsä suurimman osan astioistamme. Ne ovat kätevästi vetolaatikoiden takana, jotka liukuvat kevyesti auki ja kiinni.

Saareketta vastapäätä on laatoitettu seinä. Tällä puolella sijaitsee vesipiste. Onneksi tajusin ottaa kuusikymmentäsenttiseen kaappiin mahdollisimman ison altaan. Tuossa on helppoa huuhdella niin paistinpannut kuin isommat kattilat ja uuninpellitkin.

Altaan yläpuolella oleva valo on myös yksi suosikeistani. En halunnut yläkaappeja koko seinän pituudelta, koska ne olisivat tukkineet näkymää eteisestä keittiöön. Tuota laatoitettua seinää rakastan edelleen ja valitsisin sen milloin tahansa uudelleen. Kiiltävät laatat on myös superhelppo pitää puhtaina, ja tummat saumat antavat paljon anteeksi roiskeita.

Matalat yläkaapit tarkoittivat sitä, että perinteinen kuivauskaappi jäi meiltä pois. Sen sijaan valitsin kahvinkeittimen alle nurkkaan ritiläkaapin (oikealta nimeltään kai patakaappi), jonka pohjalle laitoin muovikotelon. Tämä kaappi palvelee meillä kuivauskaappina paistinpannuille, tehosekoittimen kannulle, kattiloille ja muille käsinpestäville keittiövälineille. Kätevää kuin mikä, kun astioita ei tarvitse kuivatuksen jälkeen erikseen siirtää omalle paikalleen. Mitään vedenpaisumusta kaappi ei kestäisi, mutta kuka sitä nyt lappaisikaan kuivatuskaappiin desitolkulla vettä. Pohjalle muovin päälle päätyy tavallisesti vain muutama pisara.

Yksi blogini luetuimmista postauksista käsittelee aamiaiskaappia. Se on yksi keittiön käytetyimmistä paikoista. Joka aamu olen iloinen, että pienet keittiökoneet ovat siististi piilossa ovien takana ja kuivat ruoka-aineet kätevästi saatavilla yhdessä paikassa. Suosittelen aamiaiskaappia lämpimästi!












Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.