29. maaliskuuta 2018

Värit ovat sisustajille vaikeita ja siksi vaaleus jyrää vuodesta toiseen

2 comments
Kirjoitin tammikuussa postauksen siitä, miksi moni ei oman huomioni mukaan halua myöntää sisustavansa. Teksti oli yksi blogihistoriani suosituimmista ja herätti mukavasti keskustelua. Jo tuota kirjoittaessani ajattelin, että sisustusblogissakin on paikkansa pohdiskelevammille ja kentän ilmiöitä nostaville teksteille.

Tänään ajattelin kirjoittaa väreistä sisustuksessa. Väreistä ja värikkäistä sisustuksista puhutaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Minäkin olen viimeaikaisten postausten perusteella intoillut muun muassa ruskeasta, sinisestä, vihreästä ja pinkistä. Silti, jos kotiamme katsoo kokonaisuutena, on se hyvin vaalea. Ihan säännöllisesti tulee mieli vetää suuri osa väreistä pois ja aloittaa vaaleuden kanssa puhtaalta pöydältä.



Miksi värit eivät tartu sisustajiin?

Väite 1: Vaaleus on varmuutta, värit ovat vaikeita

Väitän, että osansa vaaleuden voittokulussa sisustajien keskuudessa on sillä, että värit ovat yksinkertaisesti vaikeita. Ei ole helppo löytää värejä, joiden yhdistelmä näyttää kivalta tai sävyjä, jotka toimisivat parhaiten missäkin tilassa, valaistuksessa ja materiaalissa. On helpompi luoda harmoniaa vaaleilla asioilla. Jos pysyttelee valkoisessa tai sävyllisissä vaaleissa ja piristää sisustusta yhdellä tai kahdella värillä kerrallaan, ei voi mennä värien puolesta pieleen. Oudoilla tai sopimattomilla väriyhdistelmillä sama sisustus näyttäisi helposti esimerkiksi tunkkaiselta, vanhanaikaiselta tai luontaantyöntävältä.




Kun ostimme nykyisen kotimme, halusin maalata yhtä olohuoneen seinää lukuun ottamatta kaikki pinnat puhtaalla valkoisella. Tyhjä kanvas oli aloituspiste. Remontissa halusimme eroon kellertävästä männystä ja kellastuneesta mosaiikkiparketista. Toissavuonna maalautimme vielä tummanruskeat ikkunakarmit valkoisiksi. Sävyt olivat minun silmääni vääriä, vaikka materiaaleista ja muodoista pidinkin.

En todellakaan kadu mitään näistä ratkaisuista, mutta en myöskään kiistä, etteikö joku minua parempi väritaituri olisi voinut saada mäntypuiset portaat, kellertävän mosaiikin tai tummat karmit toimimaan kivasti jollain väriyhdistelmällä. Vasta asuttuamme tässä kodissa pari vuotta alkoi värillisiä seiniä ilmestyä aika varovasti sinne tänne. Yleisvaikutelma on silti edelleen todella vaalea.




Väite 2: Värit rajoittavat, vaaleus antaa muuntuvan pohjan värivieraille

Toisena syynä vaaleuden paljoudelle on mielestäni sisustajien vaihtelunhalu. Kun punainen menee muodista pois, voi kerätä ne enimmät punaiset tekstiilit ja pikkutavarat pois ja laittaa tilalle jotain toista väriä. Koti päivittyy ilman pintaremonttia.




Työni puolesta olen saanut vierailla monissa värikkäissä kodeissa. Koska toimittajana vierailen niissä vain hetken, ihastelen usein taidokkaita sävy-yhdistelmiä ja alan kaivata omaankin kotiin jotain samantapaista. Harvemmin ajattelen, että useamman sävyn yhdistelmä alkaa pikkuhiljaa rajoittaa muutosten tekemistä. Sävypaletti tulee sitä herkemmäksi, mitä laajempi se on. Mitä voi vielä lisätä ilman, että sävyharmonia kärsii. Vai vaaditaanko sitten jo isompia muutoksia, jotta uusi väri tai sävy mahtuu joukkoon?

Entisessä Tampereen kodissamme maalasimme makuuhuoneen seinät vaalealla violetilla sävyllä. Vaikka rakastin sävyä, se aiheutti myös päänvaivaa, kun halusin muuttaa huoneen ilmettä. Olin innoissani aina, kun keksin uuden sävy-yhdistelmän violetin rinnalle.

Vaaleassa kodissa samaa ongelmaa ei ole. Tunnelma on toki erilainen kuin sävykkäissä kodeissa, mutta onko se vaihtelunhalun hinta? Vaikka esimerkiksi maalaaminen on helppoa ja nopeaa, ei ainakaan minusta olisi maalaamaan kodin seiniä kerran vuodessa tai parissa. Ei se niin kivaa, helppoa tai halpaa ole.



Tämä kirjoitus ja pohdinta koskee koko ajan meitä sisustusharrastajien joukkoa. Oletteko ajatelleet, että monessa kodissa käydessään voi ainakin karkeasti arvioida vuoden, jolloin kotiin on muutettu tai jolloin siellä on viimeksi tehty remontti. Valinnat on tehty silloin, eikä sisustus päivity tiuhaan. Päättely onnistuu osin juuri värien avulla. Värit ovat tunnusomaisia tietylle vuosikymmennelle ja nykyisellä vauhdilla jopa vuodelle. Värien lisäksi vaikutelmaan osallistuvat toki myös valitut huonekalut, esineet, muodot ja materiaalit eli sisustuksen kokonaisuus. Mutta jos mietimme menneitä vuosia, sieltä nousevat esiin värit. Esimerkiksi 2000-luvun alku oli kokovalkoisen ja kiiltävien pintojen trendikkäintä aikaa. Isona trendinä muistan 2010-luvun taitteen mustavalkoiset kodit. Nyt vallalla ovat neutraalit beiget, sävylliset valkoiset, mutta jos katsotaan korkeintaan pari vuotta taaksepäin oli kova trendi maalata kokonaisia tiloja tummilla sävyillä.

Värirendeistä voi päätellä, että värit kiinnostavat sisustajia. Ainakaan minusta vaaleiden sisustusten paljoudelle ei riitä selitykseksi, että suuri osa sisustajista nyt sattuu tykkäämään vain valkoisesta ja vaaleasta. Olemmeko kulttuurisesti tottuneet siihen, että vaalea sisustus on kaunis ja värit ovat vaikeita?

Mitä mieltä te olette väreistä ja niiden käytöstä sisustuksessa?


Postauksen kuvat ovat omasta kodista, hotellihuoneista, kaupoista ja ravintoloista vuosien varrelta.

17. maaliskuuta 2018

Pellava ei silittämistä kaipaa - ellei kyseessä sitten ole vintage-pöytäliina

2 comments
Keskellä pimeintä talvea törmäsin ostoksilla ollessani vanhaan pellavaiseen pöytäliinaan uutta ja second handia myyvässä Olkkari-kaupassa Helsingissä. Ehkä kaipasin kevättä ja pöytäliinan vaaleanvihreä väri veti minua puoleensa, mutta tartuin liinaan epäröimättä (tai mittaamatta). Myyjä ei osannut sanoa, kuinka vanhasta liinasta oli kyse, mutta mitään tuotelappuja siinä ei ole, joten epäilen, että joku on tehnyt liinan itse.

Keskellä talvea vaaleanvihreä liina ei päässyt vielä käyttöön, mutta tänään hetki tuntui oikealta.

Rakastan pellavassa sen rentoa ryppyisyyttä. Suosikkipussilakanani ovat pehmeät, ryppyiset ja pellavaiset ja ne ovat juuri täydelliset sellaisina. Jostain syystä ryppyinen pöytäliina ei ollutkaan yhtä kiva. Siispä uusi liina pääsi käyttöön käytyään silitysraudan alla.

Liina ja kirsikanoksat maljakossa tuovat keittiöön ihanasti keväistä tunnelmaa, mikä vielä korostui tänään, koska ulkoa tulvi luonnonvaloa tilaan. Tekstiilien vaihtaminen vaaleampiin on siis jatkunut makuuhuoneen lisäksi muuallakin. Ehkä seuraavaksi kyytiä saavat olohuoneen sohvatyynyt.










7. maaliskuuta 2018

Värejä rakastavallakin on huone, jossa valkoinen on aina hyvä idea

0 comments
Niin paljon kuin tällä hetkellä värit inspiroivatkin minua, aurinkoiset päivät tuntuivat vaativan makuuhuoneeseen aiempaa kevyempää ja vaaleampaa ilmettä. Helmalakana ja päiväpeitto vaihtuivat valkoisiin. Siivouspäivänä petasin sänkyyn vielä valkoiset pellavalakanat. Talvifiiliksestä huolehtivat kuitenkin paksut villatorkkupeitot, jotka heitämme usein iltaisin peittojen päälle jalkoja lämmittämään. Aamulla ne on sitten jo potkittu lattialle.

Makuuhuoneeseen valkoisen tuoma raikkaus sopii aina. Vaikka pidänkin tummanharmaasta päiväpeitostamme, siedän sitä vuodenkierron aikana vain muutaman kuukauden kerrallaan. Siinä missä syksyllä alan kaivata makuuhuoneeseen lämmintä pesämäistä ilmettä, heti päivien pidentyessä saan paremmat unet vaaleassa ja raikkaassa tilassa.

Olen monen muun tavoin pohtinut moneen kertaan makuuhuoneen seinien maalaamista tummemmiksi. Blogikollegoilla olen nähnyt upeita tummansinisiä, tummanharmaita ja tummanruskeita makuuhuoneita. Mutta olisiko minun kohdallani kuitenkin vaarana, että alkaisin taas pian kaivata tätä raikkautta? Ehkä siksi värejä on tullut maalattua melkein kaikkiin muihin tiloihin, mutta ei vielä tänne valkoiseen (tai tapetin myötä mustavalkoiseen) makkariin. Tänne väriä saa helposti tekstiileillä. Verhotangolla roikkuvat vielä paksut tummanvihreät samettiverhot. Vaadin muutaman plusasteen ennen kuin vaihdan tilalle ohuet harmaat pellavaverhot.








Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.