27. elokuuta 2018

DIY: Sido näyttävä kukkakimppu markettikukista

2 comments
Kukkakimppujen tekeminen on hyvää luovaa puuhastelua. Edullisimmin se käy markettikukilla, jolloin alle parilla kympillä saa ainekset muhkeaan kimppuun. Peruskimpun tekeminen on helppoa ja nopeaa. Parin kerran harjoittelulla onnistuu jo varmasti!

Näin minä olen oppinut tekemään kimpun:



1. Lajittelen kukat aina lajeittain eteeni pöydälle, jolloin niitä on helppo siitä napsia kimppuun juuri halutussa järjestyksessä. Karsin kukkavarsista lehdet lähes kokonaan. Lehdet vievät ravinteita kukilta. Olen kuullut neuvon, että jos kimppuun haluaa vihreää, se kannattaa lisätä erillisinä oksina.





2. Ensimmäinen kukkavarsi on suorassa (kompassiajattelussa voisi sanoa sen seisovan suorana etelästä pohjoiseen) ja seuraavat varret otetaan käteen aina samaan suuntaan vinottain (kompassiajattelussa kukinto on luoteessa ja varsi kaakossa). Minä pidän kimppua sitoessa aina vasemmassa kädessä ja laitan uuden varren aina vasemmalle puolelle. Huomaat, että kimppu lähtee automaattisesti kiertymään kauniisti.



Kun kimppua alkaa olla paksummin kädessä, voi kukkavarsia työntää kimppuun myös yläkautta, jos huomaa jollain puolella aukon tai tarvittaessa nostella joitain kukkavarsia toisia ylemmäs.





3. Sidon kimpun aina siltä kohtaa, josta pidän kiinni. Tämä kannattaa pitää mielessä jo kimppua tehdessä. Mitä ylempänä on ote, sitä tiiviimpi tulee kimpun yläosasta ja kimpun saa sitten leikattua lyhyemmäksi matalampaan ruukkuun. Jos kukkavarsia on paljon, kuten minulla, voi sidontaote olla alempana, jolloin kimppu todella avautuu ylhäältä. Tällä kertaa käsillä oli sitomista varten vain kuminauha, mutta mikä tahansa napakka nauha käy myös.


4. Kukkavarret lyhennetään ja tasataan vasta valmiissa kimpussa.




5. Sitten vain kimppu haluttuun maljakkoon. Vettä kannattaa vaihtaa usein, jotta kimppu pysyy hyvänä. Sen ikää voi edelleen pitkittää pitämällä kukat yöt viileässä (jos olet miettinyt, miksi kukat ovat kukkakaupoissa kylmiöissä - tämä on se syy!). Markettien neilikat ovat kuitenkin kuuluisia hyvästä säilyvyydestään. Oman kimppuni tein useamman maljakon jämäkukista ja se kesti kauniina noin 1,5 viikkoa.

23. elokuuta 2018

Ikean kuvastolanseeraus kehotti: Pidä oma tyylisi. Mutta meneekö sisustaja silti massan mukana?

0 comments
Otin viime viikolla tunnin omaa aikaa ja piipahdin Ikean uuden kuvaston lanseerauksessa. Sain monta kärpästä yhdellä iskulla, sillä tiesin, että inspiraation lisäksi näkisin yhdessä paikassa paljon työ- ja blogikollegoja. Kaikki postauksen kuvat ovat myös pressistä.





Inspiraatiomielessä lanseeraus tarjosi tummaa puuta, luonnonmateriaaleja, viherkasveja ja pastelleja. Kaikki ovat jo nyt aika lailla pinnalla, mutta ehkä selvimmin tarjottiin muutosta vaaleasta puusta suklaisiin sävyihin. Ja viimeistään nyt kokovalkoisuus on mennyttä trendikartalla, ja sävyt niin huonekaluissa, tekstiileissä kuin pintamateriaaleissakin ovat se juttu. Siltä se tuntuu omissa ajatuksissakin, vaikka eihän valkoinen kotoa häviä mihinkään. Se on täydellinen pohja, johon yhdistellä milloin mitäkin. 

Ikean viesti tänä vuonna on, että kaikki, joilla on koti ovat sisustajia. Mutta kaikki sisustajat eivät harrasta sisustamista tai ole kovin kiinnostuneita siitä, millainen kokonaisuus sisustuksesta syntyy. Kirjoitin aiemmin tänä vuonna tästä sisustamisesta tietoisena harrastamisena mielipidetekstin. Jos tämä aihepiiri kiinnostaa, lukaise tekstini täältä.


Toisena ajatuksena Ikea heitti oman tyylin suosimisen massa- ja trendityylien sijaan, jotta "kotimme eivät näyttäisi kaikki samanlaisilta" taidettiin pressitilaisuudessa sanoa. Globaali huonekalujätti pyrkii vastaamaan yksilöllisyyden trendiin muun muassa käsintehdyillä matoilla ja Industriell-maljakoiden erilaisilla muoteilla (sama tuote tehdään useammalla eri muotilla, jolloin hyllystä voi ikään kuin valita oman maljakkonsa haluamillaan muodoilla, näkyvissä postauksen viimeisessä kuvassa). 

Oma tyyli on vaikea pala nykyisin, kun samansuuntaisia vaikutteita tulee joka tuutista. Puhutaan esimerkiksi blogimatoista, kun jonkin merkin matosta tulee suosittu bloggareiden - ja sitä myöten monen muunkin sisustajan kodissa. Sanalla on alentava vivahde: "valitse tämä tuote ja kuljet massan mukana". Blogimatto-ilmiö kumuloituu nopeasti Instagramin, sisustuslehtien ja blogien myötä. Suomessa sisustusbloggareiden kärki on aika kapea ja melko yksituumainen tyylisuunnaltaan. Ei siis ihme, että välillä tuntuu, että kun yksi innostuu maalaamaan seinät ruskealla, valitsee kalanruotoparketin, peikonlehden tai marmoritason, villitys tuntuu valtaavan koko skenen. Tämä ei tietenkään ole koko kuva, nykyisin olemme vain harvinaisen hyvin perillä siitä, miten muut sisustavat.

Edelleen, jos koti on tyyliltään moderni ja vielä sisustusharrastajan tai -ammattilaisen koti, on aika luonnollista, että sinne on poimittu vaikutteita trendeistä. Moni ei varmaankaan ajattele sisustavansa kotia kulloistenkin trendien mukaan, mutta aika jännästi sitä huomaa trendien muokkaavan sitä, mitä pitää kivana. Vaikka välttelisi niitä blogimattoja ja peikonlehtiä, saattaa sisustuksen lopputulos olla kuitenkin lähellä sitä pinnalla olevaa sisustustyyliä. Puhun nyt koko ajan modernista sisustamisesta, koska trendien lainalaisuudet ovat vähän erilaisia, jos sisustetaan vaikkapa fiftarityylillä tai puhtaan maalaisromanttisesti. Tavoitellaanko silloin omaa tyyliä vai mahdollisimman tarkkaa toisintoa tyyli-ihanteesta?

Edelleen modernista sisustamisesta puhuttaessa, voisi Ikean lailla kärjistäen sanoa, että "Jos sisustat, et voi välttää tämän hetken sisustustyyliä". Jostainhan se johtuu, että voimme luonnehtia 50-luvun tai 70-luvun sisustusta tietyllä tavalla. Lauman mukana täällä mennään. Ja se on ihan ok! Harva voi laittaa koko kämppää uusiksi kulloisenkin trendin mukaan. Se tarkoittaa, että vuosien ja vuosikymmenten varrella kotiin kerääntyy tavaroita, joiden kombosta muodostuu se oma koti ja oma sisustus, jonka tunnistaa kertovan jotain itsestään, vaikkei tyyli poikkeaisikaan kovin paljon monen muun kodin tyylistä.





16. elokuuta 2018

Sisustusraportti - kiinnostavimmat uutiset sisustuksesta, asumisesta ja designista

2 comments
Olen haudutellut kesän ajan uutta postausideaa, joka starttaa tästä.

Olenko ainoa, joka lukee kiinnostuneena sisustusta, asumista, arkkitehtuuria ja designia koskevat uutiset, katsoo videot ja tutustuu tutkimuksiin? Näitä juttuja putkahtelee eteen tasaisesti niin lehdistä, nettisivuilta, televisiosta, Facebookin virrasta ja niin edelleen. Päätin, että kokoan silloin tällöin minua kiinnostaneita juttuja yhteen postaukseen - jos vaikka löytäisit joukosta uutta luettavaa.



Kas tässä ensimmäiset poiminnat. Alkuperäisjuttuihin pääset klikkaamalla otsikkoa!
Kuvituksena kodin markettikukista kasattu kukkakimppu, jonka teko-ohjeet luvassa omaan postaukseen pian.

Tove Janssonin kotona Helsingissä

Muuminpäivänä Yle julkaisi uudelleen vanhan juttunsa Tove Janssonin torniateljeesta. Huikean näköinen paikka, jossa olisi niin mahtavaa päästä käymään.

Vierailut ovat kuitenkin todella rajoitettuja - vain erityisellä luvalla, pienissä ryhmissä eikä kuvia saa ottaa. Jos vierailijoita ei nykyisin katsota hyvällä, jutusta selviää, että myös Tovesta valitettiin aikoinaan.



Ruoholahden villat ovat katseilta piilossa

Luen mielelläni asuinalueita ja vanhoja taloja koskevia juttuja. Helsingin Sanomissa oli vastikään juttu Ruoholahden villojen historiasta. Alue unohtuu aika usein, mutta ratikasta muistan silmäilleeni ohimennessä tuota korkeilla puuaidoilla rajattua aluetta.

Jutusta selviää, että kaikkiaan villat koostuvat kolmestatoista talosta. Entiset vuonna 1881 valmistuneissa työväen taloissa asuu muun muassa muotisuunnittelija Ilona Pelli. Huonoon kuntoon päässeissä taloissa on jouduttu tekemään isoja remontteja - alkaen vesi- ja viemäriputkista ja tulipalojen jälkien siivoamisesta.

Valmistuessaan asuntojen hinnat olivat sata markkaa. Taitaa olla sanomattakin selvää, että nykyisin Helsingin kantakaupungissa sijaitseva puutaloalue on hinnoissaan. Jutussa Pelli muistelee, että vielä 1980-luvulla asukkaissa oli laitapuolen kulkijoita ja yksi taloista toimi miesten asuntolana, mikä toi eritoten viikonloppuisin levottomuutta pihamaalle, josta hävisi usein tavaraa vieraiden matkaan. Portit kortteliin rakennettiin vasta kymmenisen vuotta sitten.



Loppukevennys: Heljä Liukko-Sundström tiivistää työnsä Arabialla 30 sekuntiin!

Tekijöiden nostaminen esille on aina kiinnostavaa. Mitä he ajattelevat työstään ja miksi heidän työnsä jälki on uniikkia? Loppuun poimin lyhyen videon Arabialta, jossa luontoaiheistaan tunnettu Heljä Liukko-Sundström kertoo, miksi hän murtautui pois tiukasti taiteen kentältä.

Olisi ihana kuulla palautetta tästä ensimmäisestä Sisustusraportista! Postaussarja kehittyy varmasti tehdessä, joten kaikki on mahdollista. Mitä pidit? Mitä klikkasit?

7. elokuuta 2018

Sisustus vauvan saapumisen jälkeen: Tällainen on olohuoneen ryömintäkelpoinen matto

0 comments
"Mitä tapahtui teidän kodin sisustukselle vauvan saapumisen jälkeen?" Tätä on kyselty minulta aika usein esikoisemme syntymän jälkeen. Ja lisäksi moni on voivotellut, että sano nyt hyvästit siistille ja "laitetulle" kodille. Totuuden nimissä pieni vauva ei sotke. Koti on pysynyt järjestyksessä ja meidän mielestämme myös kauniina, vaikka meitä onkin kahden aikuisen sijaan kotona nyt kaksi aikuista ja yksi pienokainen.

Jotain muutoksia kotona toki on tapahtunut. Olohuoneessa vietämme eniten aikaa, joten sieltä löytyy nyt vauvalle leikkimatto ja lahjaksi saadut lelut kerättyinä huopalaatikkoon. Lisäksi nojatuoli on nykyisin lähinnä vauvan päiväunipaikkana, kun sen reunat rajataan tyynyillä niin, että keskelle muodostuu pieni pesä. Aamupala-aikaan tuossa keskellä mattoa on aika usein sitteri, jossa pienokainen viihtyy sen aikaa, kun vanhemmat syövät puuronsa.

Viimeisimpänä vaihtoon meni ihana pompulavillamattomme. Siitä jäi paljon villahaituvaa innokkaan tahmatassuisen vauvan käsiin, joten tilalle hankittiin puuvillainen Decotiquen mustavalkoinen matto kesän aleista. Siitä ei irtoa nukkaa ja tiivis pinta on hyvä vatsallaan viihtyvän vauvan käsien ja polvien alle. Lisäksi maton voi tarvittaessa pesettää (vaikka värien liukuminen vähän mietityttääkin). Uusi matto on tosi kiva ja se muuttaa koko olohuoneen ilmettä! Ainoa, mitä kaipaan, on pompulamaton pehmeys jalkojen alla.

Enemmän kodin ilme muuttuu varmaan sitten, kun lapsi alkaa leikkiä ja levitellä tavaroitaan. Mutta onko sekään sotkua? Elämäntilanteet muuttuvat ja eikö ole aika ihanaa, että koti ja ajajtus kodikkuudesta muuttuvat sen myötä? Emme toki ajatelleetkaan lasta toivoessamme, että hän ei saisi näkyä kotona mitenkään. Päinvastoin. On aika ihanaa, että meidän kahden aikuisen kotimme sopii myös kolmihenkiselle perheelle paremmin kuin hyvin.














1. elokuuta 2018

Inspiroiva koti: Modernia puutaloasumista

0 comments
Pitkästä aikaa törmäsin inspiroivaan asuntoon ruotsalaisen Fantastic Frankin sivuilla. Tässä on paljon oman unelma-asuntoni elementtejä: korkeaa tilaa, isot ikkunat, paljon valoa, takka, reilut oleskelutilat, parvekkeita ja muita ulkotiloja, modernia ja lämmintä fiilistä yhtä aikaa. Täydellinen ei ole tämäkään. Puuttumaan jäävät keittiösaareke ja yläkaapittomuus sekä keittiötilojen avautuminen oleskelutiloihin.

Lämmin vaalea puu näyttää juuri nyt freesiltä valkoisen rinnalla. Ruokailutilan ja makuuhuoneen paneloitu seinä on todella kaunis ja pehmentää modernia taloa upeasti. Meidänkin kodin maitolakattu vanha mosaiikkiparketti on just tätä päivää. Olen edelleen tyytyväinen, että se kunnostettiin eikä peitetty laminaatilla. Tähän asuntoon lisäisin hieman väriä sisustukseen ja oma kalustustyylini on vähemmän industrial kuin kuvissa, mutta talon raamit mielyttävät kovasti.










Kaikki kuvat lainattu luvalla / All pictures borrowed by permission of: Fantastic Frank

Kurkista Instagramiin

© Sisätiloissa. Design by FCD.