Ikean kuvastolanseeraus kehotti: Pidä oma tyylisi. Mutta meneekö sisustaja silti massan mukana?

Otin viime viikolla tunnin omaa aikaa ja piipahdin Ikean uuden kuvaston lanseerauksessa. Sain monta kärpästä yhdellä iskulla, sillä tiesin, että inspiraation lisäksi näkisin yhdessä paikassa paljon työ- ja blogikollegoja. Kaikki postauksen kuvat ovat myös pressistä.

Inspiraatiomielessä lanseeraus tarjosi tummaa puuta, luonnonmateriaaleja, viherkasveja ja pastelleja. Kaikki ovat jo nyt aika lailla pinnalla, mutta ehkä selvimmin tarjottiin muutosta vaaleasta puusta suklaisiin sävyihin. Ja viimeistään nyt kokovalkoisuus on mennyttä trendikartalla, ja sävyt niin huonekaluissa, tekstiileissä kuin pintamateriaaleissakin ovat se juttu. Siltä se tuntuu omissa ajatuksissakin, vaikka eihän valkoinen kotoa häviä mihinkään. Se on täydellinen pohja, johon yhdistellä milloin mitäkin. 

Ikean viesti tänä vuonna on, että kaikki, joilla on koti ovat sisustajia. Mutta kaikki sisustajat eivät harrasta sisustamista tai ole kovin kiinnostuneita siitä, millainen kokonaisuus sisustuksesta syntyy. Kirjoitin aiemmin tänä vuonna tästä sisustamisesta tietoisena harrastamisena mielipidetekstin. Jos tämä aihepiiri kiinnostaa, lukaise tekstini täältä.

Toisena ajatuksena Ikea heitti oman tyylin suosimisen massa- ja trendityylien sijaan, jotta "kotimme eivät näyttäisi kaikki samanlaisilta" taidettiin pressitilaisuudessa sanoa. Globaali huonekalujätti pyrkii vastaamaan yksilöllisyyden trendiin muun muassa käsintehdyillä matoilla ja Industriell-maljakoiden erilaisilla muoteilla (sama tuote tehdään useammalla eri muotilla, jolloin hyllystä voi ikään kuin valita oman maljakkonsa haluamillaan muodoilla, näkyvissä postauksen viimeisessä kuvassa). 

Oma tyyli on vaikea pala nykyisin, kun samansuuntaisia vaikutteita tulee joka tuutista. Puhutaan esimerkiksi blogimatoista, kun jonkin merkin matosta tulee suosittu bloggareiden - ja sitä myöten monen muunkin sisustajan kodissa. Sanalla on alentava vivahde: "valitse tämä tuote ja kuljet massan mukana". Blogimatto-ilmiö kumuloituu nopeasti Instagramin, sisustuslehtien ja blogien myötä. Suomessa sisustusbloggareiden kärki on aika kapea ja melko yksituumainen tyylisuunnaltaan. Ei siis ihme, että välillä tuntuu, että kun yksi innostuu maalaamaan seinät ruskealla, valitsee kalanruotoparketin, peikonlehden tai marmoritason, villitys tuntuu valtaavan koko skenen. Tämä ei tietenkään ole koko kuva, nykyisin olemme vain harvinaisen hyvin perillä siitä, miten muut sisustavat.

Edelleen, jos koti on tyyliltään moderni ja vielä sisustusharrastajan tai -ammattilaisen koti, on aika luonnollista, että sinne on poimittu vaikutteita trendeistä. Moni ei varmaankaan ajattele sisustavansa kotia kulloistenkin trendien mukaan, mutta aika jännästi sitä huomaa trendien muokkaavan sitä, mitä pitää kivana. Vaikka välttelisi niitä blogimattoja ja peikonlehtiä, saattaa sisustuksen lopputulos olla kuitenkin lähellä sitä pinnalla olevaa sisustustyyliä. Puhun nyt koko ajan modernista sisustamisesta, koska trendien lainalaisuudet ovat vähän erilaisia, jos sisustetaan vaikkapa fiftarityylillä tai puhtaan maalaisromanttisesti. Tavoitellaanko silloin omaa tyyliä vai mahdollisimman tarkkaa toisintoa tyyli-ihanteesta?

Edelleen modernista sisustamisesta puhuttaessa, voisi Ikean lailla kärjistäen sanoa, että "Jos sisustat, et voi välttää tämän hetken sisustustyyliä". Jostainhan se johtuu, että voimme luonnehtia 50-luvun tai 70-luvun sisustusta tietyllä tavalla. Lauman mukana täällä mennään. Ja se on ihan ok! Harva voi laittaa koko kämppää uusiksi kulloisenkin trendin mukaan. Se tarkoittaa, että vuosien ja vuosikymmenten varrella kotiin kerääntyy tavaroita, joiden kombosta muodostuu se oma koti ja oma sisustus, jonka tunnistaa kertovan jotain itsestään, vaikkei tyyli poikkeaisikaan kovin paljon monen muun kodin tyylistä.