Yksi selitys on tietysti se, että tummempi sisustus tuo pesämäisyyttä ja lämpöä. Jos valo kerran vähenee, miksei sitä sitten oikein käpertyisi pimeyteen. Kun olin lapsi, etenkin jouluaikaan puhuimme perheenjäsenten kesken, kuinka ihanaa oli käpertyä sohvan nurkkaan kirjan kanssa ja nauttia hämärän hyssystä. Onko tämä muille tuttu sanonta?
Entä, jos on pimeää mutta helteistä? Mieleeni tulevat esimerkiksi illat Seychelleillä, jolloin on pilkkopimeää mutta lämpöasteet reilusti helteen puolella. Saarilla en kaivannut kertaakaan kynttilän tai tuikkujen valoa, en haaveillut tummista tekstiileistä tai paksuista materiaaleista. Sen sijaan ihastelin täyteläisiä sävyjä, mutta paljon kirkkaampina ja heleämpinä kuin suomalaisessa pimeydessä. Kirkkaassa päivänvalossa taas viileät ja vaaleat sävyt raikastivat oloa - tämän ilmiön tunnistan toki myös Suomen kesästä.
Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että ilman lämpötila vaikuttaa värivalintoihin valon määrää enemmän?
Kirjoita kommenttisi!