Sisustushelmiä Pärnussa: Kaunis kahvila Pastoraat

Tervetuloa uudistuneille sivuille! Miltä näyttää? Olisi ihana kuulla kommentteja.

Olen kirjoittanut Sisätiloissa-blogia pian kahdeksan vuotta ja aina välillä tekee hyvä freesata ilmettä. Uuden bannerini teki taitava graafikkoystäväni, jolle kertoilin lempiasioistani ja -esineistäni. Tämän sisustusfriikin sydäntä lähellä ovat koti ja sisustus, kuten iskusanat kertovat, mutta myös kuvassa näkyvät valaisimet sekä kukat ja kasvit. Listaan lisäisin vielä värit, mutta ainakin aluksi haluan pitää otsikkokuvan mustavalkoharmaana. Blogin kuvat voivat puhua sitten värien puolesta.

Muutosta on sekin, että halusin blogini ulkoasun olevan alkuun täysleveä, joten sivubanneri tulee näkyviin vasta postauksen alkaessa. Uutena ominaisuutena voit tilata ilmoitukset uusista postauksista suoraan sähköpostiisi. Ilmoitukset tilataan heti kuvakarusellin alapuolelta.

Sivujen tekeytyessä ammattilaisen käsissä minä vietin kesän viimeiset kauniit hellepäivät perheen kanssa Pärnussa Virossa. Kaunis kaupunki on minulle ja miehelleni tuttu jo parin vuoden takaa eikä tuottanut pettymystä tälläkään kertaa. Rantaa, kauniita puistoja, rauhallisuutta ja hyvää ruokaa.

Majoituimme ennestään tuttuun Rannahotelliin, josta teen vielä oman postauksensa, mutta ensin ajattelin vilauttaa kahvila Pastoraatia.

Hain meille take away -kahvit Pastoraatista ihan sattumalta ja ihastuin moderniin ja lämpimään sisustukseen. Menimme takaisin vielä päivälliselle ja voin suositella sekä kahvia että ruokia - ja okei, myös kakkuja!

Kahvilan tuolit ja osa pöydistä näyttivät ainakin erehdyttävästi Gubin mallistosta olevilta. Ihastelin myös tiskin yllä olevaa kiinnostavaa valaisinta ja yleisesti tilojen maanläheistä ja lämmintä väritystä. Nurkassa ollut puu oli myös upea! Kahvila sijaitsi kävelykadun tuntumassa vanhassa kaupungissa vanhassa puutalossa, mikä näkyi modernissa sisustuksessa paljaina hirsipintoina, huimana huonekorkeutena ja paksuina seininä.

Tiski oli tehty messinkilevystä, jonka kuluneet kohdat, naarmut ja tummuminen saivat reilusti näkyä ja sopivat kahvilan henkeen. Tsekkaa myös pöytien asettelu. Ne eivät ole tylsästi suoraan tiskiin nähden, vaan vinoittain ja luovat silmää viehättävän salmiakkirivistön.

Ihana löytää tällaisia helmiä reissussa.

Sisätiloissa-blogi uudistuu!

Sisätiloissa saa pian uuden visuaalisen ilmeen. Postauksiin tulee teknisen säädön takia pieni tauko. Nähdään pian!

Konmaritettu kaappikello, joka näyttää vauvan kasvuvauhdin

Hupsista! Pienoinen blogitauko venähti jopa parin kuukauden mittaiseksi. Lopputalvi meni inspiraatiota etsiskellessä, arjen kiireissä vauvan kanssa ja pienoista blogin ulkoasun freesausta kasatessa. Yritän saada uudistuksen pakettiin vielä tässä kevään aikana. Lopputulosta odotan innolla, kaikkea teknistä säätämistä ennen sitä en niinkään.

Mitä teille kuuluu? Onko täällä enää lukijoita jäljellä, bloggaria vähän jännittää.
Vinkkaan, että olen nykyisin aktiivinen Instagramissa, joten jos tekemiseni kiinnostavat, ota seurantaan tilini aino.loikkanen

Kodin sisustukselle kuuluu kukkia ja konmaritusta. Ensimmäisistä vastaan minä. Kävin viikonloppuna hakemassa narsisseja pihalle läheisestä kukkatalosta ja huomasin saapuneeni myös leikkokukkaparatiisiin. Iso kylmiöhuone täynnä ihania leikkoja, joista sai koota oman kimppunsa. Siellä meni tovi jos toinenkin. Päädyin ottamaan kimppuuni vain vihreitä ja valkoisia kukkasia. Kokonaisuus on ihana! Raikas ja pirskahteleva ja sopii ihan täydellisesti yhteen ruokailutilan takaseinän kanssa.

Konmarituksesta vastaa tuttuun tapaan vauva. Ruokailutilan seinäkellosta voi päätellä, että pieni tyyppi seisoo ja kurottelee jo korkealle. Hyllyjen tyhjentäminen haastaa minut punnitsemaan tavaroiden tarpeellisuutta ja tekemään kivoja asetelmia niistä tärkeimmistä tavaroista jäljelle jääville hyllyille.

Niin ja onhan sekin vauvan tekosia, että pöytäliinaa ei vieläkään näy. Sen sijaan Hayn Kaleido-tarjottimet ovat muuttaneet pöydälle. Syntymäpäivälahjaksi sain vielä yhden lisää. Nyt iso valkoinen tarjotin kokoaa värilliset yhteen. Valkoinen pöytäpinta on kaunis, mutta vaatii ehdottomasti nämä tarjottimet (ja mieluusti kukkakimpun), jotta se ei vaikuttaisi minun mieleeni liian kliiniseltä.

Sellainen spontaani blogipostaus talvisesta olohuoneesta

Vuoden alussa olen lukenut monista blogeista pohdintaa blogien tulevaisuudesta. Kun oma aika on kortilla, mietin toki itsekin, onko homma vielä antoisaa ja lukeeko blogiani kukaan. Koska huomaan kaipaavani blogin tekemistä ja laitan edelleen asioista merkille, että tuosta pitäisi tehdä blogiin postaus, ensimmäiseen kysymykseen vastaus on myöntävä. Vauva-arjessa blogi ei kuitenkaan ole prioriteetti yksi tai kaksi, vaan sellainen leppoisa ajanviete ja vastapainoa vauvajutuille. Jatkan bloggailua stressittömästi. Ehkä tämä on vaihe, josta postaustahti taas huomaamattaan kiihtyy.

Vaikka silloin tällöin pohdin, että tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa, postaukseni syntyvät hyvin spontaanisti. Kun jokin näyttää kotona kivalta, kuvaan sitä. Työssäni teen sisältöä tarkkaanmietittyjen teemojen ja tiukkojen aikataulujen kanssa. Blogi on kaiken tämän vastapaino. Kukin saa tehdä tavallaan. Minulle tarkka sisältöjen ja aikataulujen rakentaminen sotisi blogin keveyttä vastaan. Joskus mietin, pohditaanko blogien tulevaisuutta osin tästä syystä. Hommasta on tullut niin vakavaa.

Toiseen kysymykseen, että lukeeko tätä kukaan, en oikeastaan voi itse vaikuttaa määräänsä enempää. Pyrin tekemään visuaalisesti kaunista blogia, jossa avaan oven kotiini ja toivon, että meidän perheemme ratkaisut ja ajatukseni sisustamisesta inspiroisivat. Omat kasvoni ja eritoten perheeni rajaan edelleen ulkopuolelle. Näin teen, koska haluan jakaa sisustusinspiraatiota, en niinkään tulla omalla persoonallani kenenkään mielenkiinnon kohteeksi. Tilastojen mukaan teitä lukijoita on, kiitos siitä!

Kurkataan vielä olohuoneeseen, jossa vaihdoin sohvaan vuosien tauon jälkeen alkuperäiset selkätyynyt. Yksivärinen sohva ja koristetyynyt näyttää pitkästä aikaa kivalta. Talvella kaipaan tällaista tummempaa ja turvallista sohvaa samettityynyineen.

Sohvan toisella käsinojalla on talven ainoita sisustusostoksia, Granitista hankittu todella lämmin ruskea-valkoinen villaviltti. Menee sävyiltään muuten täydellisesti yhteen Marimekon suosikkityynynpäällisten kanssa.

#scandihomenow - Haaste: Mitä on skandinaavinen sisustus tänä päivänä?

Otsikko sen jo kysyykin: Mitä on skandinaavinen sisustus tänä päivänä? Miltä näyttää skandinaavisessa kodissa nyt?

Ajattelin, että nopein tapa selvittää asia on laittaa pystyyn Instagram-haaste. Kehitin haasteelle hashtagin #scandihomenow. Jos koet asuvasi skandinaavisella tyylillä sisustetussa kodissa, ota kotoasi kuva ja liitä siihen oheinen tägi #scandihomenow. Haasta mukaan myös tuttusi, jonka skandinaavista sisustustyyliä ihailet! Katsotaan, saadaanko tällä tavoin kiinnostava ja tuore läpileikkaus skandinaavisen sisustuksen nykytilasta. Kokoan hashtagin kuvista myöhemmin kokoomapostauksen tarkasteluun. Jännittävää!

Haasteen taustaksi kirjoitin pohdintani tähän postaukseen.

Skandinaavisen ja suomalaisen muotoilun saralla ammattilaiset ovat puhuneet jo vuosia, nojaammeko esimerkiksi suomalaisessa designissa edelleen liikaa vanhoihin suuriin nimiin ja osaajiin? Edustavatko vanhat mestarit edelleen liikaa ja yksipuolisesti kuvaa muotoilustamme vaikka eteenpäin on menty ja uusia tekijöitä, tuotteita ja tekotapoja on vuosikymmenten varrella tullut? Miksi niitä ei nostettaisi esille? Muotoilun saralla on otettu askeleita eteenpäin ja nostettu uusia suomalaisia taitajia, kuten Harri Koskinen, Saana ja Olli, Elina ja Klaus Aalto, Nikari, Mika Tolvanen ja vaikkapa Maija Louekari, vanhojen taitajien kuten Alvar Aallon, Timo Sarpanevan, Eero Aarnion, Yrjö Kukkapuron ja Oiva Toikan rinnalle. Tämä on mahtavaa ja laajentaa mielikuvaa suomalaisesta designista meillä ja maailmalla.

Samalla tavoin ilahduin, kun Artekin nykyisin omistavan Vitran toimitusjohtaja kertoi vastikään Hesarin haastattelussa haluavansa vaalia Artekin brändiä ja kehittää sitä edelleen. Tästä esimerkkinä on Artekille uusia tuotteita suunnitteleva norjalaismuotoilija Daniel Rybakken, jonka 126°-peilit ovat jo nousseet moderniksi Artek-klassikoiksi vanhojen Aaltojen rinnalle.

Entä sisustus?

Mutta miten on käynyt skandinaaviselle sisustukselle? Ovatko mielikuvat siitä jumiutuneet edelleen Aallon ajan minimalismiin? Pitääkö tämä paikkaansa nykykodeissa? Väitän, että tunnistettava skandinaavinen sisustus on kehittynyt ja muuttunut näistä ajoista.

Aloin pohtia kysymystä, kun törmäsin lyhyen ajan sisällä ulkomaisten tekijöiden rohkeisiin tulkintoihin skandinaavisesta sisustustuksesta. Tuoreessa brittien Elle Decorationin Bathrooms -teemalehdessä brittiläinen valaisin- ja huonekalusuunnittelija Tom Raffield esitteli lehdessä kylpyhuoneensa, joka on lattiasta kattoon puuta (upea, mutta ei nyt tartuta siihen) ja suunnittelijan mukaan häntä inspiroi pohjoismainen kylpylä ja skandinaavinen saunatunnelma. Wau!

Lisäksi olen seurannut kahden austaralialaisen sisustussuunnittelijan talomuutosprojektia Youtubessa. Norsu Interiors on saanut nimensä suomenkielisestä sanasta norsu, ja suunnittelijat ovat inspiroituneet skandinaavisesta tyylistä ja perustaneet yrityksen, joka toisi skandidesignin australialaisten saataville. Kiinnostavaa, mutta naisten tulkinta skandinaavisuudesta on vielä kiinnostavampi. Se on täynnä meille tuttua puuta, luonnonmateriaaleja, selkeyttä, klassisuutta, mutta myös pastelleja, väriä, pehmeyttä ja hallittua runsautta. Jaksoja katsoessani mietin aina, että kutsuisin tätä pehmeäksi skandinaaviseksi sisustukseksi. Mutta miksi pitäisi laittaa ylimääräinen määrite eteen? Samalla tyylillä voisin sisustaa oman kotini ja varmaan moni muukin suomalainen, skandinaaviseksi sisustajaksi itsensä mieltävä tarttuisi tähän tyyliin innoissaan. Skandinaaviseksi miellän siis myös oman kotini, vaikka sisustustamme en minimalistiseksi kuvailisikaan.

Mitä sitten skandinaavisella sisustuksella tarkoitetaan? Vaaleaa, valkovoittoista, valoisaa, tavaramäärältään minimalistista, luonnonmateriaaleja yhdistelevää (ja muun muassa tällä tavalla luontosuhdetta korostavaa), modernin selkeää ja virtaviivaista, funktionalismia painottavaa ja niin edelleen.

Voisiko olla, että olisi tarve laajentaa skandinaavisen sisustustyylin määritelmää? Voisimme edelleen pitää kiinni selkeydestä, luonnonmateriaaleista ja funktionaalisuudesta, mutta tuoda rinnalle värikirjon antamaa särmää ja tekstiilien ja materiaalien käytön tuomaa runsautta.

En halua hylätä vanhaa vaan laajentaa kuvaa skandinaavisuudesta. Mitä mieltä sinä olet? #scandihomenow

Tuokiokuva: Terveiset vauvakuplasta

Hei pienen hiljaisuuden jälkeen! Tulin huikkaamaan, että blogini mammalomailee tällä hetkellä kanssani. Arkemme sai nimittäin ihan uuden keskipisteen, kun esikoislapsemme syntyi. Emme voisi olla onnellisempia juuri nyt.

Blogin pariin palaan uudella innolla heti, kun aikaa ja jaksamista riittää. Tulossa on ainakin vauvan huoneen esittely, joka tämän postauksen pienestä vaaleasta kurkistuskuvasta huolimatta on pikemminkin väripommi.

Näin vuosi kului Sisätiloissa: Pintaremonttia, ostoksia, matkoja ja nautiskelua sisällä ja pihalla

Vuoden aikana kotona ehtii tapahtua vaikka mitä. Ajattelin nostaa joka kuukaudelta oman suosikkipostaukseni.

Tammikuu: Kodikas arkisisustus - nämä kolme asiaa fiksaan joka ilta

Helmikuu: Ihastuin tropiikissa moderniin viidakkohotelliin

Maaliskuu: DIY: Sängynpäädyn irtohupulla saa aikaan nopean muutoksen makuuhuoneessa

Huhtikuu: Projekti: Näin maalasin puuteriroosan seinän yläkertaan

Toukokuu: Piha kuin uusi - pienillä muutoksilla toimivampi ja tilavampi takapiha

Kesäkuu: Retrokasvi vuorenkilpi on puutarhan helpoin tyyppi

Heinäkuu: Eteisen pikaremontti - dippasin seinän litraan maalia

Heinäkuu: Tätä on skandinaavinen klassisuus - yövyin upeassa funkishotellissa Virossa

Elokuu: Olen aina halunnut nukkua ullakkoasunnossa - hotelli Riiassa tarjosi juuri tätä

Syyskuu: DIY: Uudet vetimet pullonkorkeista 10 minuutissa

Lokakuu: Näin varustaudun kylmään: uusi lammas ja lämmintä käden ulottuville

Marraskuu: Muutos: Maalattu nelikulmio rajaa ruokailutilan avokeittiössä

Joulukuu: Sille oli mietitty paikka terassin oven edessä: Ensimmäinen oma joulukuusi

Vuoden parhaat sisustushankinnat: hotellifiilistä, uutta väriä ja valoisuutta

Kulunut vuosi oli ensimmäinen kokonainen vuosi tässä kodissa. Kodin laittamista on riittänyt vielä isompien ja pienempien yksityiskohtien osalta.

Päätin summata blogivuoden 2016 valitsemalla kolme onnistuineinta hankintaa kotiin.

Kolmantena on makuuhuoneeseen hankittu topattu sängynpääty, joka korvasi liian matalan rautaisen päädyn. Korkea pellavainen sängynpääty tuo makuuhuoneeseen hotellimaista fiilistä, pehmeyttä ja oikean mittakaavan mataliin ikkunoihin nähden.

Petauksen fiilis on päädyn kanssa vaihdellut vaaleasta hyvinkin tummaan tyynyjä, verhoja ja päiväpeittoa vaihtamalla. Ja hei, pian tulee taas sekin hetki, kun tekee mieli vaihtaa tekstiilit vaaleisiin. Kevät.

Toisena on terassin öljyäminen tummanruskeaksi. Toukokuussa tekemäni homma vei pari päivää ja toi kertaheitolla vanhan ja harmaantuneen terassin tälle vuosikymmenelle.

Uusi öljytty pinta hylkii tehokkaasti vettä ja kiiltelee kauniisti. Sille oli kiva nostaa iso terrakottaruukku täynnä kesäkukkia ja vanha istuinryhmä, joka on sävy sävyyn öljytyn terassin kanssa.

Ensimmäisenä listalla on ehdottomasti ikkunankarmien maalauttaminen valkoiseksi. Koko kodin ilme muuttui valoisammaksi. Kun homma oli valmis, unohdin heti miltä ruskeat karmit olivat näyttäneet. Niin hyvin valkoiset karmit sopivat sisustukseen.

Vanhat messinkihelat olivat uudistuneiden ikkunoiden korut. Moni on kysynyt maalauksen jälkeen hankimmeko kultaiset helat. Voi siis sanoa, etteivät ne päässeet oikeuksiinsa ruskeissa karmeissa.

Iso homma maalauksen jälkeen oli sälekaihtimien pintaosien vaihtaminen valkoisiksi. Vaihto oli näpräystä ja huolellisuutta vaativaa hommaa, mutta ei mitenkään vaikeaa.

Hankintoja yhdistää se, että kaikkia mietittiin ja suunniteltiin huolella. Siksi toivon, että ratkaisut myös kestävät käyttöä ja aikaa.

Saa nähdä mitä projekteja ensi vuosi tuo tullessaan! Hyvää uutta vuotta!