Ihastuin lomalla italialaiseen tyyliin - Miksi se ei vetoa suomalaisiin sisustajiin?

Mitä teille tulee mieleen italialaisesta sisustuksesta? Minulla ensimmäiset mielikuvat vievät jylhiin korkeisiin tiloihin, isoihin kulmikkaisiin huonekaluihin, minimalistiseen ilmeeseen ja kauniiseen sävymaailmaan. Tässä on mielestäni aika paljon asioita, joihin skandinaavisesta tyylistä pitävä voisi ihastua ja inspiroitua. Jostain syystä italialaista sisustusta näkee Suomessa kuitenkin vähän, ja italialaisesta muotoilusta suomalaisissa kodeissa tulee ensimmäisenä mieleen valaisimet. Onko syynä sitten italialaisen tyylin kallis maine? Onneksi inspiraatio ei maksa mitään.

Rooman viikonloppulomallamme ihastuin pieneen hotellihuoneeseemme, jossa minusta yhdistyivät italialaisen sisustuksen monet hyvät puolet.

Hotellihuoneen kaikki pinnat olivat saaneet voimakasta ruskeaa sävyä, joka loi tilaan kutsuvan ja kodikkaan vaikutelman. Koti-Suomessa en ihan heti uskaltaisi tarttua noin tummaan ja lämpimään ruskeaan sävyyn. Raikastavana vastaparina oli valkoinen - ja varsinkin tuo hurmaava vanha tiiliseinä sängyn pääpuolessa oli upea! Kontrastina oli lisäksi musta sänkykatos ja jalokivenvihreät tekstiilit sängyn päällä.

Homma toimii, koska ilme on riisuttu. Katse löytää heti kauniit huomiokohdat sisustuksesta ja jättää vaikkapa seinäpinnoille tilaa nousta esiin. Valaistuksella oli huoneessa tärkeä rooli. Sängyn alla olevat valot loivat vaikutelman leijuvasta vuoteesta, mikä taas teki pienestä huonetilasta ilmavan.

Silloin, kun mennään näin niukalla sisustuksella, pitää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja materiaaleihin. Sametti, tiiliseinä ja kromiset yksityiskohdat toimivat hyvin yhteen. Vaikutelmasta tulee laadukas, kiinnostava ja moderni.

Mitä pidätte italialaisesta sisustustyylistä?

Olen aina halunnut nukkua ullakkoasunnossa - hotelli Riiassa tarjosi juuri tätä

Hotellit ovat minusta parhaita paikkoja kokeilla erilaisia asumiseen liittyviä unelmia. Ainahan sitä on miettinyt, millaista olisi asua viistokattoisessa ullakkoasunnossa. Kesälomamatkalla vietimme miehen kanssa yön sellaisessa Riiassa ollessamme.

Huone oli todella kaunis. Siellä oli puunsävyjen ja siihen sovitettujen maitokahvin ruskeiden ja murrettujen punaisten yhdistelmä. Osui ja upposi juuri tässä hetkessä, kun kaipaan ympärilleni väriä.

Materiaaleissa oli samettia, nahalta tuntuvia seinäpaneeleja sängyn takana (ehkä kuitenkin tekonahkaa), sileää puuvillaa ja kulutettua vaaleaksi vahattua puuta. Todella kiva. Tykkäsin erityisesti huoneen puisista yksityiskohdista. Ovissa puunsyyt menivät vinottain, luoden hieman kuin kalanruotokuvion. Yksityiskohta pelasi hyvin yhteen vinojen puisten kattoparrujen kanssa.

Käytännönläheisempi huomio on, että viistokatto syö todella tehokkaasti asumisneliöitä. Tuntui, että huoneesta meni suuri osa ihan hukkaan, kun viistokaton alla mahtui vain kumartelemaan. Mutta olihan se kaunis, varsinkin, kun valo tuli sisään korkeista ikkunasyvennyksistä.

Täytyy vielä sanoa, että samoin kuin Pärnussa, ihastelin täälläkin upeaa viimeistelyä huoneessa. Kulumisen jälkiä ei näkynyt missään ja kauniita yksityiskohtia oli kaikkialla.

Tätä on skandinaavinen klassisuus - yövyin upeassa funkkishotellissa Virossa

Tein mieheni kanssa kesälomareissun etelänaapuriin Viroon ja Latviaan autolla. Ensimmäinen pysähdys oli rantakaupunki Pärnussa. Mieheni oli varannut huoneen aivan pitkän rannan tuntumasta  Rannahotellista.

Hotellirakennus on valmistunut jo vuonna 1937 kahden virolaisen arkkitehtuurin suunnitelmien pohjalta ja se toi heti aluksi mieleeni Alvar Aallon ikoniset rakennukset ja esimerkiksi saman ajan Paimion parantolan.

Sisällä koin yllätyksen. Näin kaunista funkkishotellia ei ole tullut vastaan missään. Näkyvissä olivat edelleen rakennuksen kaikki kauniit arkkitehtoniset piirteet. Viime vuonna tehdyssä remontissa vanha hotelli oli nostettu uuteen loistoon. Värisävyt olivat murrettuja, peiliä oli käytetty paljon, samoin puuta ja listoituksia. Valaisimet olivat muun muassa Flosin klassikoita ja tuntui, että jokainen yksityiskohta oli mietitty. Näin lähellä skandinaavista klassisuutta en muista olleeni pitkään aikaan. Tunnelma oli todella arvokas ja rauhoittava. Olisin voinut siirtää saman tien monta juttua suoraan kotiin sisustuksesta (enkä vähiten sijaintia aivan rannalla).

Hotellihuoneessa pidin paljon listoituksista. Sängynpäädyssä oli kauniit pystyrimat, jotka eivät kuitenkaan yltäneet kattoon asti. Katonrajaan oli jätetty paikka kehyksille, joissa näkyi historiallisia kuvia hotellista ja Pärnusta. Pieneen kylpyhuoneeseen tuli luonnonvaloa ikkunan läpi, jossa näkösuoja takasi yksityisyyden.

Aamiaisella henkäisin vielä kerran ihastuksesta. Ravintolasali oli viimeistelty muun muassa peilipylväillä, joissa oli vielä upeat kuvioinnit peilien päällä. Tarvitseeko vielä sanoa, että tämä hotelli oli todellinen nautinto. Suosittelen!

Kööpenhaminan hotelli ennustaa paluuta kokolattiamatolle

Bloggari on ollut poissa linjoilta ja humputellut Kööpenhaminassa. Viikonloppu vierähti rennoissa merkeissä perheen syntymäpäiviä juhlistaessa. Olen niitä ihmisiä, joille hotelli on osa matkustamisen elämystä. Kööpenhaminan hotelli tarjosi tällä kertaa kivan ja lämmintunnelmaisen pienen pesän, jonne palata koleasta ulkoilmasta ja pitkien kävelyreissujen päätteeksi. Huomaa sisustuksessa tanskalaisen sisustusmerkki Hayn vahva edustus. Hienoa, että esitellään turisteille oman maan sisustusosaamista.

Tykkäsin huoneemme värimaailmasta ja vielä tarkemmin värien yhdistelystä. Ajankohtainen ruskea  väri oli huoneessa vahvasti läsnä. Se on upea pari siniharmaan ja keltaisen kanssa. Eniten yllätyin siitä, miten kivalta ruutukuvioinen kokolattiamatto näytti. Haaveilin laittavani kotiin omaan makuuhuoneeseen remontin yhteydessä kokolattiamaton, mutta se olisi vaatinut liikaa säätämistä ovien ja lattiakorkeuden kanssa, joten homma jäi. Nyt ajatus kutkuttaa jälleen. Olisiko mitään ihanampaa, kuin laskea paljaat varpaat aamuisin pehmeälle kokolattiamatolle?

Hotelli ei ollut ainoa inspiraationlähde reissulla. Luvassa on ennakkoluulotonta värien ja kuosien yhdistelyä, joka on ainakin itselleni mielenkiintoisinta sisustuksessa juuri nyt. Ja tuli reissulta tehtyä ostoksiakin - jotain todella hattaraista!

Kylpyhuone taivasalla - viidakkohotelli tropiikissa, osa 2

Seychellit ovat siitä ihana matkakohde, että lämpötila pysyy vakaasti helteellä ympäri vuorokauden. Tämä mahdollistaa sen, että kylpyhuone, siis suihku, altaat ja kylpyamme voivat kaikki olla taivasalla ilman palelemisen pelkoa. Mutta olihan se yllätys!

Astelimme huoneessa ensin ihastelemaan näkymiä parvekkeelta, kunnes vankan liukuoven takaa löytyi mukulakivilattiainen kylpyhuone. Sadesuihku oli kuvissa näkyvän kaarevan kiviseinän takana. Kattolipan alla oleva amme oli rajattu reunoilta hieman piiloon ruokoverhon taakse. Siellä oli kuumana iltapäivänä rantapäivän jälkeen ihana lillua ja kuunnella lintujen ääniä.

Jos huone oli viidakon latvuksissa, hotellin yleiset tilat, kuten allas ja ravintolat olivat aivan turkoosin veden äärellä. Lähin ranta oli sinänsä vähän huono uimiseen terävien korallien ja mataluuden takia. Siksi uimareissut kannatti tehdä muualla ja viettää vain kuumin aika päivästä aurinkovarjon alla hotellin altaalla. Ihastuin kovasti säänpieksemään puuhun, jota oli käytetty baarin kalusteissa! Näiden kuvien jälkeen mieleen tulee vain ajatus - Take me BACK!

Ihastuin tropiikissa moderniin viidakkohotelliin, osa 1

Saarihyppelyllämme Seychelleillä majoituimme mitä kauneimmassa hotellissa, jonka kuvat haluan jakaa teidänkin kanssanne.

Jaan postauksen kuitenkin pariin osaan, koska nähtävää on mielestäni aika paljon. Tässä ensimmäisessä osassa ovat huoneen sisätilat, iso makuu- ja oleskelutila. Toiseen osaan säästän ulkotilat, eli kylpyhuoneen, terassin ja hotellin allasalueen meren rannalla. Instaani seuraavat tietävätkin jo, että kylpyhuone sijaitsi todellakin taivasalla! Ihanaa!

Hotellihuoneemme sijaitsi korkealla viidakossa, lehvästöjen suojassa. Aamuisin viidakon linnut huusivat sireenien lailla viestejä toisilleen. Minua ei haitannut, vaikka ääniin heräsikin. Ihana, eksoottinen kokemus, joka muistutti heti herätessä olinpaikasta.

Huone oli mystisen tummasävyinen, jossa valaistusta oli hyödynnetty todella kivasti. Kun tulimme illallisen jälkeen takaisin huoneeseen, siellä oli käyty laittamassa iltavalaistus päälle, avaamassa sängyn yllä roikkuva katos ja sytytetty uusi tuikku oleskeluryhmän päällä olleeseen lyhtyyn.

Huoneesta näkee, että sisustuksessa on haluttu luoda yhteys ympäröivään luontoon. Puuta, kiveä, pellavaa, ruokoa, simpukoita, kiviä ja luonnonläheinen väriskaala. Isot pariovet terassille avasivat äänimaailman viidakkoon. Tuoreita kukkia tuotiin pöydille ja sängylle joka päivä.

Nyt, kun värit pyörivät mielessä todella paljon, tällainen sisustus oli oikein piristävä. Kodistani en tekisi näin tummaa (ihan jo sen takia, miten vähän valoa Suomessa on verrattuna tropiikkiin), mutta kesämökille tällainen tyyli olisi ihana!