3 periaatettani lastenhuoneen suunnittelussa

Lupasin ajat sitten kirjoitella tarkemmin lastenhuoneen suunnittelusta. Lähdin liikkeelle aika samalla tavalla kuin jos suunnittelisin asiakkaalle sisustusta - mitat ylös, pohjakuva SketchUp-ohjelmaan ja inspiraatiokarttaan toiveita väreistä, materiaaleista, tuotteista ja tunnelmasta ylös.

Vauvan huone on pieni tila, jonne oli tarve saada monta toimintoa: vaatesäilytys, paikka vaihtaa vaatteita (eli hoitotaso), paikka sängylle ja nojatuoli imetystä ja satuhetkiä varten. Olemme viettäneet toistaiseksi aika vähän aikaa lastenhuoneessa, mutta viimeistään kun pienokainen muuttaa omaan huoneeseensa nukkumaan, uskon, että huone tulee kovaan käyttöön. Ajattelimme kuitenkin, että sisustus on helpompi tehdä ennen lapsen syntymää kuin sen jälkeen. Nyt tuntuu, että ratkaisu oli oikea! Aika vaikea olisi tarttua maalitelaan, kun pienokainen nukkuu päiväuniakin parista minuutista pariin tuntiin. 

Voisin tiivistää suunnittelun ja valintani kolmeen periaatteeseen:

1 Helpot materiaalit

Vesipestävyys oli ykkösjuttu, kun pohdin tilaan tekstiilejä. Ei niin helppo homma kuin miltä kuulostaa. Ensiksikään läheskään kaikkien tuolien päälliset eivät ole edes irrotettavia saati sitten vesipestäviä. Onneksi on Bemz! Ikeasta ostimme nojatuolin rungon ja siihen Bemziltä pellavasekoitetta olevan päällisen haluamassamme värissä. Sen saa heittää pesukoneeseen, jos ja kun tahroja tulee. Toki osa Ikean päällisistäkin tähän tuoliin oli pestävissä, mutta väreistä ei löytynyt mieluista.

Verhot ovat pellavaa, joten nekin koneeseen vaan, jos likaantuvat. Nojatuolissa on lajitelma sisustustyynyjä: pellavaa, puuvillaa ja polyesteria - kaikki pestävissä.

Sitten se poikkeus! Huoneen matto on anopiltani saatu, vanha silkkinen itämainen matto, joka vaatii ihan rehellisen pesulakäynnin, mutta matossa oli niin kauniit värit, etten voinut sanoa sille ei. Onneksi pienen maton peseminen ei tule kalliiksi.

SketchUp-suunnitelma ja kalusteilla mallaamista.

2 Monikäyttöisyys

Vaikka halusin sisustaa alkuun värikkään lastenhuoneen, kalusteiden ja tekstiilien piti olla monikäyttöisiä tulevaisuutta ajatellen. Siksi irrotettava päällinen nojatuoliin ja valkoinen peruslipasto. Hoitopöydän sijaan hoitopiste on sijoitettuna lipaston päälle. Kun sitä ei tarvita, irrallisen tason voi laittaa varastoon.

Tekstiilejä ei tarvitse niin miettiä. Ne kiertävät jo tällä hetkellä kodissa huoneesta toiseen tarpeen mukaan.

Samoin ajattelin huoneen värityksen. Tämä ei ole meille loppuelämän koti, mutta koska muuttoa ei ole näköpiirissä, ajattelin, että neutraalit pinnat toimivat syntymästä pitkälle lapsuuteen.

3 Yksityiskohdat tekevät tilan

Uutta, vanhaa ja väriä! Näillä avainsanoilla valitsin huoneeseen yksityiskohtia: tekstiilejä, leluja, tauluja, piensisustusta. Ihastuin todella paljon koristekuumailmapalloihin, jotka toistavat kauniisti maton sävyjä ja antavat inspiraatiota uusiin väriyhdistelmiin. Samaa periaatetta noudattaa hoitopöydän päällä oleva mobile.

Kurkkaa lisäkuvat huoneesta aiemmasta postauksesta.

Pitääkin kuvata huonetta pian uudelleen, sillä isäni tekemä valaisin (josta tuli niin ihana!!) on vihdoin paikallaan, ja seinille on tullut tauluja, koristeita, ja yksi uusi huonekalukin löytyi kesällä alennusmyynneistä väriskaalaa täydentämään.

"Kotona pitää olla tilat vieraiden viihdyttämiseen"

Viaton paheeni on katsoa viikonloppuaamuisin televisiosta ulkomaisia, pääosin jenkkiläisiä ja kanadalaisia, sisustusohjelmia, joissa asunnot laitetaan isoilla remonteilla uuteen uskoon.

Jaksosta toiseen asukkaiden toivelistan ensimmäisenä ovat muutokset, joiden myötä kotona olisi tilaa viihdyttää vieraita "to entertain friends and family". Ratkaisuina tämä tarkoittaa useimmiten virallista aikuisten olohuonetta "formal living room" ja erikseen perheen olohuonetta "family room", ylimääräistä vierasvessaa "powder room", ovien taakse suljettavaa lasten leikkitilaa "play room" ja isoa ruokailutilaa pitkine pöytineen "formal dining room" keittiön yhteydessä olevan ruokapöydän "breakfast nook" lisäksi.

En tiedä mistä johtuu, että tämä ihmetyttää minua kovasti? Onko suomalainen ja amerikkalainen vierailukulttuuri niin erilainen? Outoa, että mietittäisiin kotia siltä kannalta, miten hyvin se sopii vieraille. Kuin koti jakautuisi oman perheen tiloihin ja vieraille tarkoitettuihin tiloihin.

Kun etsimme nykyistä ensimmäistä omistusasuntoamme, emme miettineet, miten näissä neliöissä onnistuu ystävien viihdyttäminen. Toki rivitaloasuntoon mahtuu jo kosolti kavereita kerralla ja se on ihanaa, mutta tilaratkaisuja ei ole tehty meillä sitä silmällä pitäen. Olohuoneessa on sohvapaikat meille kahdelle, keittiö on suunniteltu niin, että voimme tehdä yhdessä ruokaa yhtä aikaa viikonloppuisin, ja ruokapöytä nyt sattui olemaan kuudelle hengelle, mutta oli alun perin mieheni työpöytä hänen poikamiesasunnossaan.

Tuntuu, että Suomessa asumisen trendi ja ihanne on liikkunut siihen suuntaan, että vietetään enemmän aikaa yhteisissä tiloissa sen sijaan, että sulkeuduttaisiin omiin huoneisiin. Tilat painottuvat avonaisiin oleskelu-keittiöihin, joissa kukin voi tehdä eri asioita mutta olla silti yhteydessä. Meilläkin suurin osa neliöistä on alakerrassa. Yläkerran makuuhuoneisiin mahtuu oikeastaan vain sängyt.

Tuntuisi tilan tuhlaamiselta, että jossain päin taloa tai asuntoa olisi tiloja vain vieraille. Yläkerran vierashuoneemme on pieni hukkatila, jolle mietitään järkevämpää käyttöä vähän väliä. Meillä käy vieraita ehkä kerran kuukaudessa, ja jos porukkaa on enemmän, tuodaan olohuoneeseen tai ruokapöydän ympärille lisäistuimia muista huoneista. Kalustuksen ilme on tällöin sekalainen mutta rento. En tykkää pönötyksestä, en varsinkaan kotonani.

Asuntojen neliöhintojen noustessa (ainakin pääkaupunkiseudulla) on monilla mahdollisuus ostaa vain kompakteja koteja. Meillä kahdella on toki neliöitä ympärillä yllin kyllin moneen muuhun pariskuntaan verrattuna, mutta kodin kaikki tilat ovat silti käytössä päivittäin. Kaikenlainen virallisuus karisee, kun neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Jos monellakaan ei ole tilaa erilliselle viralliselle vierasolohuoneelle, ei myöskään ole kaappitilaa paremmille vierasastioille. Niillä samoilla lautasille tarjotaan ruoka omalle perheelle ja vieraille ja sen saman ruokapöydän ääressä syödään arkena ja ystävien kanssa kokoontuessa.

Mitä mieltä vieraille tehdyistä tiloista ruudun siellä puolella ollaan?

Inspiroiva koti: Alkovi kaksiossa taipuu moneen käyttöön

Kun törmäsin näihin asuntokuviin Alvhemin sivuilla, ajattelin, että onpa erikoista, ettei yksiöön ole sisustettu lainkaan sänkyä makuualkoviin. Vasta lähempi tarkastelu paljasti, että alkovi ei tässä asunnossa ollutkaan makuutila. Erillinen makuuhuone löytyi avokeittiön seinän takaa.

Tällaisessa tapauksessa keksisin alkoville monta mahdollista käyttötarkoitusta. Alkovihan rajautuu selvästi omaksi tilakseen, joten erottaisin sen olohuoneen muusta sisustuksesta. Tässä tapauksessa tilaa rajaavat vielä pari porrasaskelmaa. Stailauksessa alkoviin on sisustettu istuskelunurkkaus. Yhtä hyvin syvennykseen saisi työtilan pöytineen, kirjastonurkkauksen kirjahyllyineen, lisäsäilytystilaa vaikkapa liukuovien taakse tai miksei esimerkiksi lasten leikkipaikankin.

Lisäksi alkovin ansiosta tällainen pieni kaksio taipuisi vaikkapa vanhemman ja lasten kodiksi. Tällöin alkovissa olisi enemmän yksityisyyttä kuin tilanteessa, jossa vanhempi nukkuu keskellä olohuonetta. Alkovin eteen voisi vetää verhon tai valoa läpäisevän trendikkään metallikehyksisen lasiseinän.

Asunnossa on muitakin kivoja yksityiskohtia. Keittiö on valtava asunnon kokoon nähden. Sen mustareunaiset kaapistot ovat kaunis yksityiskohta ja katseenkiinnittäjä. Tämä olisi ruuanlaittajan unelma. Ikisuosikkejani ovat nuo syvät ikkunalaudat. Tuohon voisi käpertyä lampaantaljan päälle aamulattea juomaan.

Erillisen pienen makuuhuoneen lisäksi kodissa on vaatehuone. Ja tietojen mukaan kokoa kaksiolla on vain 48 neliötä. Tilaihme, sanoisin!

...

Kaikki kuvat lainattu luvalla / All pictures borrowed with permission of: Alvhem

Kirjojen ystävän koti

Jos sinulla olisi kahden huoneen ja keittiön asunto, antaisitko ruokapöydän ja kirjojen vallata toisen huoneen ja majoittuisit itse olohuoneeseen?

Varsinkin yksinasuvalla tämä voisi toimiakin, kun ei tarvitsisi mennä eri aikaan nukkumaan kenenkään kanssa (ja sulkea jalkapallopelin ääniä oven taakse). Olisi isot huoneet niin ruokailulle/illallisille ystävien kanssa kuin löhöilyyn leffaillan merkeissäkin. Sängyltä näkisi niin kakluunin tulen kuin telkkarinkin. Eikä tarvitsisi miettiä, mihin olohuoneessa laittaisi kirjahyllyn. Ruokailuhuoneessa olisi käytettävissä kokonainen pitkä seinä. Aika tunnelmallista. Ruokailuhuoneen iso kirjahylly on vieläpä upea tausta isolle ruokapöydälle.

Enkä laittaisi hanttiin tämän asunnon kaunista keittiötä. Marmori on kyllä lyönyt itsensä läpi ja näyttää niin kauniilta ja raikkaalta.

 

Kaikki kuvat lainattu luvalla / Pictures borrowed by permission of: Erik Olsson
...
A fresh idea of using the "bedroom" of a two bedroom apartment as a dining room and sleep in a living room.

Vuokrakaksion remppa: Huone huoneelta

Vanhempieni vuokrakaksion rempassa haluttiin päivittää asunnon ilme 2010-luvulle. Keittiö koki suurimman muutoksen. Vanha purettiin täysin pois ja tilalle tuli uutta. Eli mitä tarkalleen?

Keittiön muoto säilyi samana ja toiminnot pysyivät vanhoilla paikoillaan (jääkaappia lukuun ottamatta). Mietin hieman saareketta, mutta se olisi mennyt turhan ahtaaksi ilman vesiputkien paikan vaihtamista. L-keittiö istui huoneeseen kuitenkin hyvin. Jääkaapin takia keittiö jatkuu nyt aiempaa pidemmälle huoneen peräseinällä. Nurkkaan jäi tilaa vaikkapa lehtikorille. Mielestäni aivan ikkunaseinään asti jatkunut keittiö olisi ollut liian massiivinen tilaan ja tukkinut huonetta liikaa.

Jotta keittiön ilme olisi kevyt, jätettiin yläkaapit lyhyeltä seinältä kokonaan pois. Näin myös näkymä eteisestä olohuone/keittiöön jäi avaraksi. Seinävalaisimet hanan molemmin puolin tuovat ilmettä yläkaapittomalle seinälle. Pikkujuttu, mutta tekee keittiön ilmeelle paljon.  Samoin kuin se, että astianpesukone on integroitu oven taakse. Ja ehkä sekin, että käytävällä olevan kaapin ovet vaihdettiin uusiin kiiltovalkoisiin. Kiiltävä pinta heijastaa kauniisti valoa eteiseen.

Keveyttä haettiin myös valkoisella. Yläkaapit, välitilan laatta ja taso ovat valkoiset. Rinnalle valittiin skarppia mustaa. Mustavalkoinen keittiö taisi olla äitini mielessä heti aluksi, joten sitä sitten tuli. Tykkään itsekin kovasti! Kokovalkoinen keittiö olisi ollut varma, mutta vähän pliisu valinta. Kokomusta taas liian hallitseva. Puulattian takia ei taas haluttu kilpailevaa puukuviota keittiökalusteisiin.

Keittiö on samassa tilassa olohuoneen kanssa, mutta se rajattiin omaksi alueekseen maalaamalla kaapistoseinät turkoosilla (Tikkurila V442). Väri poimittiin eteisen geometrisestä tapetista (Boråstapeter). Kaikki asunnon seinät on muutoin maalattu puhtaalla vaalealla harmaalla (Tikkurila F449). Makuuhuoneen yksi seinä tapetoitiin. Kukkakuvioidussa tapetissa on mielestäni kauniita murrettuja sävyjä (K-rauta/Eco Earth). Kameralla kuvio ei nouse esille oikein, mutta livenä tapetti on ihana!

Se harmaa parkettikin löytyi Parlan mallistosta (Tammi Oak Harmony mattapintaisena). Sopivanhintaisia vaihtoehtoja ei ollut kauheasti tarjolla. Harmaa sävy lattiassa sopii kauniisti yhteen seinämaalin kanssa. Tavallinen kellertävä tammiparketti olisi kääntänyt maalisävyä mielestäni liian lämpimään suuntaan. Nyt vaikutelma on viileän raikas.

...
More pictures of my project.

Vuokrakaksion remppa: Ennen ja jälkeen

Noniin, viimein pääsen raottamaan sisustusprojektiani teillekin. Tämän parissa on vierähtänyt oikeastaan koko kevät. Oman asunnon sisustaminen on jäänyt vähän alakynteen.

Kyseessä on vanhempieni sijoitusasunto, joka on jo saanut remontin jälkeen ensimmäiset vuokralaisensa. Asunnosta tuli ihana! Toivottavasti uudet asukkaat viihtyvät tässä valoisassa ja modernissa kodissa.

Pohja on todella toimiva ja säilytystilaa on poikkeuksellisen paljon. Lähtökohta oli siis hyvä. Remontti viimeisteli asunnon ilmeen aivan täysin. Ajattelinkin näin ensin näyttää ennen-jälkeen kuvia. Seuraavassa postauksessa katsotaan sitten tarkemmin huoneiden ratkaisuja.

Hieman yli 50 neliön kaksio oli ostohetkellä 80-luvun asussa pinnoiltaan. Kaksion seinissä oli kohotapettia, lattiassa oli muovimattoa ja kulunutta parkettia ja värimaailma oli aika masentava eikä lainkaan raikas.

Suurin muutos tehtiin keittiössä, joka oli sekä materiaaleiltaan että toiminnallisuudeltaan vanhentunut. Isohko olohuone-keittiötila oli rakennusvaiheessa jaettu kahteen osaan laittamalla jääkaappi ja yksi korkea kaappi keskelle lattiaa. Tämä pimensi asuntoa, koska valo ei päässyt virtaamaan suoraan läpi asunnon. Niinpä keittiö päätettiin laittaa vain kahdelle seinälle. Muutos oli todella huima! Toiminnot jaettiin olohuoneeksi ja keittiöksi värien avulla. Palataan tähän tarkemmin seuraavassa postauksessa.

Isäni teki asunnon remontin pääosin itse (tietenkin ammattilaisten sähkö- ja putkitöitä lukuun ottamatta). Perheenjäseniä on ollut niin purkamassa vanhaa, kokoamassa uutta, maalaamassa ja tapetoimassa.

Oma osuuteni on ollut neuvoa sisustuksen linjassa. Valitsin pintojen ja kiinteiden kalusteiden värit ja tyylin sekä pyörittelin keittiösuunnitelmaa isäni kanssa. Varsinaisia sisustussuunnitteluun kuuluvia seinäkuvia tai huonekortteja en tehnyt mistään huoneesta. Esimerkiksi ohjeistin, että parketti voisi olla mieluiten harmahtavaa. Käytiin isäni kanssa yhdessä katsomassa sopivia sävyjä ja kuviointeja, mutta täsmällisen valinnan hän teki itse. Toki juttelimme koko ajan budjetista: mihin laittaa rahaa, ja missä kustannuksista voi säästää. Remontin piti pysyä järkevässä hintahaarukassa.

Kylpyhuone/sauna ja wc jäivät tässä remontissa ennalleen.

Kuvien katsomisen jälkeen jotakuta saattaa kiinnostaa, mitä projekti maksoi. Summa pyörii kaikkiaan noin 8000 eurossa (sis. ostettu työ, keittiökalusteet, maalit, tapetit jne. = kaiken).

KEITTIÖNURKKA: NYT JA ENNEN

NÄKYMÄ ETEISESTÄ OLOHUONEESEEN: NYT JA ENNEN

OLOHUONE: NYT JA ENNEN

 

MAKUUHUONE: NYT JA ENNEN

ETEINEN: NYT JA ENNEN

 

ALKUPERÄINEN POHJA

...
Finally some pictures of the interior design project that has kept me busy this spring. Now and before -pictures. In the next posts I'll get more to details.