Skandinaavinen selkeys ja minimalismi sai väistyä Habitaressa tänä vuonna. Osastot olivat toinen toistaan runsaampia värien, materiaalien, asetelmien ja muotojen osalta.
Okra ja muut oranssin ja keltaisen sävyt olivat runsaasti esillä ruskeiden, vihreiden ja punaisen rinnalla. Materiaaleista keramiikka, villa, napakka puuvilla, pellava ja vaalea puu (sen Ikean tarjoaman tumman puun sijaan!).
Nyt ei tyydytä laittamaan maljakkoa pöydälle, vaan tehdään kookkaita asetelmia. Hylly voi olla olemassa vain esitelläkseen kodin omistajan rakkaita esineitä, ja viherkasveja kootaan ryhmiin kodin kulmiin ja tilanjakajiksi.
Kulmikkuus on antanut tilaa jälleen pehmeille muodoille, joita toistetaan tiloissa niin huonekaluissa, piensisustuksessa, astioiden epäsymmetrisyydessä ja tekstiilien kuvoissa.
On ilahduttavaa nähdä, että vaikutteita runsauden suuntaan on näin vahvasti tarjolla. Ehkä siitä tarttuu jokaiselle jotain, vaikkei kotiaan väreillä kyllästäisikään. Minulle jäi polttelemaan okran polttava oranssinen sävy! Mihinköhän kotona mahtuisi okran sävyinen seinä...
Joka vuosi pohditaan, onko värit nyt nähty? Mutta ainakaan vielä niin ei ole. Voisi sanoa, että nyt on käytössä koko väripaletti, kunhan sävy on taitettu harmaalla pehmeäksi. Värien kanssa voi hullutella, kuten huonekalumerkki Hakolan okran, vaaleanpunaisen ja vaalean puun täyttämä osasto näytti, tai vain täydentää kodin vaaleutta vaihtamalla valkoisen seinän tilalle värillinen seinä tai pinnoiltaan vaaleaan kotiin värikkäitä tekstiilejä.
Voiko olla, että aikamme määrittelee skandinaavisuutta uudelleen? Riisutun väripaletin ja minimalismin sijaan rinnalle voisi tulla sävykäs, luonnonmateriaaleihin ja orgaaniseen muotokieleen nojaava suunta. Sisustaahan kummankin voisi samoilla tuotteilla. Olisipa kiinnostavaa nähdä yhtä aikaa vieri vieressä perinteinen alvaraaltomainen vaalea ja riisuttu sisustus ja rinnalla hieman runsaampi (kaikilla tavoin!) uusi tulkinta skandinaavisuudesta. Kumpi puhuttelisi suomalaista tänä päivänä enemmän?
laatoitus
13. syyskuuta 2018 • by Aino
Habitare 2018: Houkutteleeko runsaus?
0 comments
asetelma /
Habitare /
inspiraatio /
kalusteet /
kankaat /
kattaus /
koristeet /
kukat /
laatoitus /
lifestyle /
sisustus /
sisustustyylit /
tekstiilit /
tuotteet /
valaisimet /
valo /
vinkit /
värit
Habitare 2018: Houkutteleeko runsaus?
13. syyskuuta 2018
1. elokuuta 2018 • by Aino
Pitkästä aikaa törmäsin inspiroivaan asuntoon ruotsalaisen Fantastic Frankin sivuilla. Tässä on paljon oman unelma-asuntoni elementtejä: korkeaa tilaa, isot ikkunat, paljon valoa, takka, reilut oleskelutilat, parvekkeita ja muita ulkotiloja, modernia ja lämmintä fiilistä yhtä aikaa. Täydellinen ei ole tämäkään. Puuttumaan jäävät keittiösaareke ja yläkaapittomuus sekä keittiötilojen avautuminen oleskelutiloihin.
Lämmin vaalea puu näyttää juuri nyt freesiltä valkoisen rinnalla. Ruokailutilan ja makuuhuoneen paneloitu seinä on todella kaunis ja pehmentää modernia taloa upeasti. Meidänkin kodin maitolakattu vanha mosaiikkiparketti on just tätä päivää. Olen edelleen tyytyväinen, että se kunnostettiin eikä peitetty laminaatilla. Tähän asuntoon lisäisin hieman väriä sisustukseen ja oma kalustustyylini on vähemmän industrial kuin kuvissa, mutta talon raamit mielyttävät kovasti.
Lämmin vaalea puu näyttää juuri nyt freesiltä valkoisen rinnalla. Ruokailutilan ja makuuhuoneen paneloitu seinä on todella kaunis ja pehmentää modernia taloa upeasti. Meidänkin kodin maitolakattu vanha mosaiikkiparketti on just tätä päivää. Olen edelleen tyytyväinen, että se kunnostettiin eikä peitetty laminaatilla. Tähän asuntoon lisäisin hieman väriä sisustukseen ja oma kalustustyylini on vähemmän industrial kuin kuvissa, mutta talon raamit mielyttävät kovasti.
Kaikki kuvat lainattu luvalla / All pictures borrowed by permission of: Fantastic Frank
arkkitehtuuri /
asunnot /
haaveet /
inspiraatio /
laatoitus /
lattia /
portaat /
sisustus /
sisustustyylit /
valo /
vinkit
Inspiroiva koti: Modernia puutaloasumista
1. elokuuta 2018
10. toukokuuta 2017 • by Aino
Pian tulee täyteen pari vuotta tässä kodissa ja meille suunnitellussa keittiössä. Kaiken kaikkiaan keittiö on edelleen yksi kodin suosikkitiloista, joka toimii arjessa loistavasti. Mutta, jos saisin tehdä siitä vielä paremman version, tulee mieleen toki joitain huomioita.
Katonrajaan integroidun liesituulettimen seurauksena keittiöön saisi myös lisävalaistusta liesituulettimen molemmin puolin asennetuilla spoteilla tai roikkuvalaisimilla. Tämän nykyisen huuvan pariksi en valaisimia laittaisi.
Toisekseen integroisin jääkaapin korkean kaapinoven taakse. Tämä yhtenäistäisi upeasti keittiön syvennyksen, jossa meillä on korkea aamiaiskaappi, uuni, mikro ja jääkaappi vieri vieressä. Tätä ei remontissa tehty, koska vanha jääkaappi oli hyvässä kunnossa. Jos ja kun tämä nykyinen jääkaappi joskus hajoaa ja menee vaihtoon, tutkin integroinnin mahdollisuuden sitten siinä vaiheessa. Toki tätä voisi miettiä myös astianpesukoneen osalta, jolloin toinenkin alakaappirivi olisi yhtenäinen.
Edelleen, jos saan unohtaa budjetin rajoitukset, vaihtaisin pöytätason laminaatista kiviseen. Mielestäni taso on keittiön elementeistä se, jolla tuodaan arvokkuutta ja ilmettä eniten. Tällä hetkellä voisi olla vaikea välttää valkoisen marmorin houkutusta. Se näyttäisi upealta, jos tason toisi myös saarekkeen päätyyn, valumaan kohti lattiaa, jolloin marmori näkyisi myös olohuoneeseen. Sen sijaan ohuesta tasosta en luopuisi. Se näyttää silmääni modernilta ja tyylikkäältä. Mitään valittamista minulla ei kuitenkaan ole laminaatinkaan suhteen. Taso on kestänyt hyvin ja on edelleen oikein kaunis.
Toinen arjessa toimiva ratkaisu on saareke. Me teemme paljon ruokaa, usein myös yhdessä, jolloin on kätevää, että toinen voi työskennellä kaapistojen välissä ja toinen saarekkeen ja ruokapöydän välissä. Työnjako on usein se, että minä pilkon ja mies kokkaa. Kummallakin on hyvin tilaa työskennellä ja samalla voimme jutella ja vuorotellen hämmentää ruokaa kattilassa. Pidän myös siitä, että ruokaa tehdessä ei tarvitse tuijotella seinää. Minä ainakin katselen mieluummin ulos pihalle.
Saareke on toteutunut unelma, jota ilman minun on vaikea miettiä keittiötä. Kaiken kaikkiaan keittiömme malli on varsin onnistunut. Kolmessa rivissä olevat kaapistot maksimoivat työtason ja säilytystilan määrän. Yleisilme on silti varsin kevyt ja ilmava, kiitos matalien yläkaappien ja kattoon asti yltävän laatoituksen.
Tämä keittiö on opettanut, että laatikot ovat alakaapeissa kätevimmät tavaroiden säilytykseen ja niiden käyttämiseen. Tavaroita ei tarvitse koskaan kurotella, ja kun kaikki on helposti näkyvissä, tavarat pysyvät myös hyvässä järjestyksessä.
Viimeisenä nostaisin esille koko seinän laatoituksen. Se on niin upea katseenvangitsija keittiössä, että tekisin sen uudelleen ihan milloin vain. Klassinen metrolaattakin kestää katseita edelleen, vaikka suurin buumi onkin sen osalta taittunut.
Heräsikö kysymyksiä tai kommentteja? Suosittelen miettimään tarkkaan, mitä keittiössä halutaan tehdä ja miten isolla porukalla. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa niin moneen asiaan. Voin kertoa, että toimiva ja kaunis keittiö on arjessa todella iso ilo.
Mitä tekisin toisin?
Keittiössämme on hyvin työskentelytasoa, mutta saarekkeessa liesitaso katkaisee aika lailla puoliksi pitkän tasopätkän. Jos keittiöbudjettia ei tarvitsisi miettiä, olisin ehdottomasti siirtänyt liesituuletinta hieman seinään päin ja valinnut katonrajaan koteloitavan mallin. Huippuimurilla varustettua liesituuletinta ei kuitenkaan niin vain siirrellä. Siksi päädyin vain käsittelemään vanhan liesikuvun Tikkurilan Tunto-maalilla eikä huuva näytä vieläkään ollenkaan hullummalta.Katonrajaan integroidun liesituulettimen seurauksena keittiöön saisi myös lisävalaistusta liesituulettimen molemmin puolin asennetuilla spoteilla tai roikkuvalaisimilla. Tämän nykyisen huuvan pariksi en valaisimia laittaisi.
Toisekseen integroisin jääkaapin korkean kaapinoven taakse. Tämä yhtenäistäisi upeasti keittiön syvennyksen, jossa meillä on korkea aamiaiskaappi, uuni, mikro ja jääkaappi vieri vieressä. Tätä ei remontissa tehty, koska vanha jääkaappi oli hyvässä kunnossa. Jos ja kun tämä nykyinen jääkaappi joskus hajoaa ja menee vaihtoon, tutkin integroinnin mahdollisuuden sitten siinä vaiheessa. Toki tätä voisi miettiä myös astianpesukoneen osalta, jolloin toinenkin alakaappirivi olisi yhtenäinen.
Edelleen, jos saan unohtaa budjetin rajoitukset, vaihtaisin pöytätason laminaatista kiviseen. Mielestäni taso on keittiön elementeistä se, jolla tuodaan arvokkuutta ja ilmettä eniten. Tällä hetkellä voisi olla vaikea välttää valkoisen marmorin houkutusta. Se näyttäisi upealta, jos tason toisi myös saarekkeen päätyyn, valumaan kohti lattiaa, jolloin marmori näkyisi myös olohuoneeseen. Sen sijaan ohuesta tasosta en luopuisi. Se näyttää silmääni modernilta ja tyylikkäältä. Mitään valittamista minulla ei kuitenkaan ole laminaatinkaan suhteen. Taso on kestänyt hyvin ja on edelleen oikein kaunis.
Mitä tekisin toistekin?
Ensimmäisenä keittiömme parhaista ratkaisuista täytyy mainita jälleen kerran aamiaiskaappi. 80 senttimetriä leveään korkeaan kaappiin tehty aamiaiskaappi pitää tasot siistinä laitteista, oliiviöljypullosta, leivistä ja hedelmistä. Sen lisäksi se kätkee sisäänsä tolkuttomat määrät kuivia ruoka-aineita. Ihan loistava keksintö, joka näyttääkin saavuttaneen melkoisen suosion myös blogikollegojen keittiöissä. En ihmettele!Toinen arjessa toimiva ratkaisu on saareke. Me teemme paljon ruokaa, usein myös yhdessä, jolloin on kätevää, että toinen voi työskennellä kaapistojen välissä ja toinen saarekkeen ja ruokapöydän välissä. Työnjako on usein se, että minä pilkon ja mies kokkaa. Kummallakin on hyvin tilaa työskennellä ja samalla voimme jutella ja vuorotellen hämmentää ruokaa kattilassa. Pidän myös siitä, että ruokaa tehdessä ei tarvitse tuijotella seinää. Minä ainakin katselen mieluummin ulos pihalle.
Saareke on toteutunut unelma, jota ilman minun on vaikea miettiä keittiötä. Kaiken kaikkiaan keittiömme malli on varsin onnistunut. Kolmessa rivissä olevat kaapistot maksimoivat työtason ja säilytystilan määrän. Yleisilme on silti varsin kevyt ja ilmava, kiitos matalien yläkaappien ja kattoon asti yltävän laatoituksen.
Tämä keittiö on opettanut, että laatikot ovat alakaapeissa kätevimmät tavaroiden säilytykseen ja niiden käyttämiseen. Tavaroita ei tarvitse koskaan kurotella, ja kun kaikki on helposti näkyvissä, tavarat pysyvät myös hyvässä järjestyksessä.
Viimeisenä nostaisin esille koko seinän laatoituksen. Se on niin upea katseenvangitsija keittiössä, että tekisin sen uudelleen ihan milloin vain. Klassinen metrolaattakin kestää katseita edelleen, vaikka suurin buumi onkin sen osalta taittunut.
Heräsikö kysymyksiä tai kommentteja? Suosittelen miettimään tarkkaan, mitä keittiössä halutaan tehdä ja miten isolla porukalla. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa niin moneen asiaan. Voin kertoa, että toimiva ja kaunis keittiö on arjessa todella iso ilo.
Mitä tekisin toisin ja mitä en, jos nyt suunnittelisin keittiön
10. toukokuuta 2017
2. elokuuta 2016 • by Aino
Heinäkuun lopulla tuli vuosi täyteen omassa kodissa ja unelmien keittiössä. Keittiö on edelleen suosikkini kaikista kodin huoneista. Se on toiminut arjessa ja juhlassa todella hyvin. Tähän postaukseen ajattelin nostaa tilan onnistuneimpia ratkaisuja.
Asuntonäytöllä ihastuin keittiön valoisuuteen ja tilan avaruuteen. Keittiö on samaa tilaa ruokailutilan kanssa ja ruokailutila taas avautuu olohuoneeseen. Sohvalta näen, jos mieheni tekee ruokaa saarekkeen ääressä. Kuitenkin keittiö on tarpeeksi suojassa, jotta tiskipöydän likaiset astiat eivät näy olohuoneeseen asti.
Tekee mieli mainita erikseen myös saareke. Se oli keittiöunelmointini lähtökohta ja se on mitä toimivin osa arkea. Saareke mahdollistaa sen, että ruokaa laittaessa ei tarvitse katsella seinää vaan sen sijaan voi katsoa suoraan ikkunasta ulos pihalle. Saareke kätkee sisäänsä suurimman osan astioistamme. Ne ovat kätevästi vetolaatikoiden takana, jotka liukuvat kevyesti auki ja kiinni.
Saareketta vastapäätä on laatoitettu seinä. Tällä puolella sijaitsee vesipiste. Onneksi tajusin ottaa kuusikymmentäsenttiseen kaappiin mahdollisimman ison altaan. Tuossa on helppoa huuhdella niin paistinpannut kuin isommat kattilat ja uuninpellitkin.
Altaan yläpuolella oleva valo on myös yksi suosikeistani. En halunnut yläkaappeja koko seinän pituudelta, koska ne olisivat tukkineet näkymää eteisestä keittiöön. Tuota laatoitettua seinää rakastan edelleen ja valitsisin sen milloin tahansa uudelleen. Kiiltävät laatat on myös superhelppo pitää puhtaina, ja tummat saumat antavat paljon anteeksi roiskeita.
Matalat yläkaapit tarkoittivat sitä, että perinteinen kuivauskaappi jäi meiltä pois. Sen sijaan valitsin kahvinkeittimen alle nurkkaan ritiläkaapin (oikealta nimeltään kai patakaappi), jonka pohjalle laitoin muovikotelon. Tämä kaappi palvelee meillä kuivauskaappina paistinpannuille, tehosekoittimen kannulle, kattiloille ja muille käsinpestäville keittiövälineille. Kätevää kuin mikä, kun astioita ei tarvitse kuivatuksen jälkeen erikseen siirtää omalle paikalleen. Mitään vedenpaisumusta kaappi ei kestäisi, mutta kuka sitä nyt lappaisikaan kuivatuskaappiin desitolkulla vettä. Pohjalle muovin päälle päätyy tavallisesti vain muutama pisara.
Yksi blogini luetuimmista postauksista käsittelee aamiaiskaappia. Se on yksi keittiön käytetyimmistä paikoista. Joka aamu olen iloinen, että pienet keittiökoneet ovat siististi piilossa ovien takana ja kuivat ruoka-aineet kätevästi saatavilla yhdessä paikassa. Suosittelen aamiaiskaappia lämpimästi!
Asuntonäytöllä ihastuin keittiön valoisuuteen ja tilan avaruuteen. Keittiö on samaa tilaa ruokailutilan kanssa ja ruokailutila taas avautuu olohuoneeseen. Sohvalta näen, jos mieheni tekee ruokaa saarekkeen ääressä. Kuitenkin keittiö on tarpeeksi suojassa, jotta tiskipöydän likaiset astiat eivät näy olohuoneeseen asti.
Tekee mieli mainita erikseen myös saareke. Se oli keittiöunelmointini lähtökohta ja se on mitä toimivin osa arkea. Saareke mahdollistaa sen, että ruokaa laittaessa ei tarvitse katsella seinää vaan sen sijaan voi katsoa suoraan ikkunasta ulos pihalle. Saareke kätkee sisäänsä suurimman osan astioistamme. Ne ovat kätevästi vetolaatikoiden takana, jotka liukuvat kevyesti auki ja kiinni.
Saareketta vastapäätä on laatoitettu seinä. Tällä puolella sijaitsee vesipiste. Onneksi tajusin ottaa kuusikymmentäsenttiseen kaappiin mahdollisimman ison altaan. Tuossa on helppoa huuhdella niin paistinpannut kuin isommat kattilat ja uuninpellitkin.
Altaan yläpuolella oleva valo on myös yksi suosikeistani. En halunnut yläkaappeja koko seinän pituudelta, koska ne olisivat tukkineet näkymää eteisestä keittiöön. Tuota laatoitettua seinää rakastan edelleen ja valitsisin sen milloin tahansa uudelleen. Kiiltävät laatat on myös superhelppo pitää puhtaina, ja tummat saumat antavat paljon anteeksi roiskeita.
Matalat yläkaapit tarkoittivat sitä, että perinteinen kuivauskaappi jäi meiltä pois. Sen sijaan valitsin kahvinkeittimen alle nurkkaan ritiläkaapin (oikealta nimeltään kai patakaappi), jonka pohjalle laitoin muovikotelon. Tämä kaappi palvelee meillä kuivauskaappina paistinpannuille, tehosekoittimen kannulle, kattiloille ja muille käsinpestäville keittiövälineille. Kätevää kuin mikä, kun astioita ei tarvitse kuivatuksen jälkeen erikseen siirtää omalle paikalleen. Mitään vedenpaisumusta kaappi ei kestäisi, mutta kuka sitä nyt lappaisikaan kuivatuskaappiin desitolkulla vettä. Pohjalle muovin päälle päätyy tavallisesti vain muutama pisara.
Yksi blogini luetuimmista postauksista käsittelee aamiaiskaappia. Se on yksi keittiön käytetyimmistä paikoista. Joka aamu olen iloinen, että pienet keittiökoneet ovat siististi piilossa ovien takana ja kuivat ruoka-aineet kätevästi saatavilla yhdessä paikassa. Suosittelen aamiaiskaappia lämpimästi!
inspiraatio /
keittiö /
koti /
laatoitus /
sisustus /
sisustustyylit /
suunnittelu /
valaisimet /
valo /
vinkit
Keittiön ensimmäinen vuosi
2. elokuuta 2016
22. heinäkuuta 2016 • by Aino
P.S. Päätin aloittaa blogissa uuden sarjan nimeltä Tuokiokuva. Sarjassa laitan postaukseen yhden, pari tai enemmän kuvia, enkä selittele niitä mitenkään. Haluan tuoda blogini postausvirtaan hieman vaihtelua ja kiinnittää tekstin sijaan huomionne pelkkään kuvaan. Ehkä tilausta voisi olla myös pelkkää tekstiä sisältävälle postaustyypille.
...
P.S. I decided to start a new series of posts. In the future all the posts under Tuokiokuva contains only images, one or several, without any text or description. With this I want to get some variety and give more space to pictures every now and then. I'm thinking that maybe posts only with text would be a possibility too.
Tuokiokuva: Toistuva kuvio
22. heinäkuuta 2016
13. maaliskuuta 2016 • by Aino
Kirkkaassa kevätvalossa sitä huomaa tahroja, pölyä ja sormenjälkiä, joita ei aiemmin ole nähnyt. Teki mieli heti tarttua rättiin ja siistiä keittiö.
Valkoisissa vetimettömissä kaapinovissa näkyy heti, jos niitä on availlut vähänkään likaisilla käsillä. Onneksi kalvopintainen mdf on myös helppo puhdistettava. Tähän mennessä olen selvinnyt pelkällä lämpimällä vedellä ja puhtaalla rätillä. Siivouksen näkökulmasta myös musta taso ja mustat saumat laattaseinällä ovat olleet armeliaita valintoja.
Nyt kun keittiö on jälleen siisti, tekee heti mieli mennä kokkailemaan! Joku toinen olisi varmaan tehnyt sapuskat ensin ja vasta sitten siivonnut.
...
It's been a sunny weekend. It revealed that the kitchen needed a clean up. Now it is spotless again. So it's time to cook again! Haha.
Valkoisissa vetimettömissä kaapinovissa näkyy heti, jos niitä on availlut vähänkään likaisilla käsillä. Onneksi kalvopintainen mdf on myös helppo puhdistettava. Tähän mennessä olen selvinnyt pelkällä lämpimällä vedellä ja puhtaalla rätillä. Siivouksen näkökulmasta myös musta taso ja mustat saumat laattaseinällä ovat olleet armeliaita valintoja.
Nyt kun keittiö on jälleen siisti, tekee heti mieli mennä kokkailemaan! Joku toinen olisi varmaan tehnyt sapuskat ensin ja vasta sitten siivonnut.
...
It's been a sunny weekend. It revealed that the kitchen needed a clean up. Now it is spotless again. So it's time to cook again! Haha.
Tahraton keittiö
13. maaliskuuta 2016
9. lokakuuta 2015 • by Aino
Perjantai! Kipaisin kotiin hullareiden ruokaostosten kera ja jälleen kerran ajattelin, että uusittu keittiö on kyllä parasta kotona. Rakastan keittiön selkeyttä, valaistua laattaseinää, valkoista liesikupua ja kompaktia toimivuutta. En muuttaisi mitään!
Ja miten tähän lopputulokseen päästiinkään? Katso tästä alta pikakelauksena.
Huhuh, täytyy myöntää, että remppakuvien katsominen on ihan terveellistä aina silloin tällöin. Kaikki se pöly, romppeen määrä ja eri vaiheiden raskaus alkaa jo pikku hiljaa unohtua. Niin paljon muisto ei ole sentään haalistunut, että tekisi mieli tehdä mitään remontointiin liittyvääkään. Olen onnellinen, että tällä hetkellä suurimmat sisustuspulmani ovat sisustustyynyjen mallailu ja ryijyn etsintä.
...
I just came home and thought once again that I love our kitchen. But I must admit that I'm starting to forget the horror of home renovation. I think it's healthy to look back these photos every now and then.
Keittiöevoluutio
9. lokakuuta 2015
5. elokuuta 2015 • by Aino
Viimeistä viedään näin remonttiblogi-postaussarjan osalta. Olemme jo asettuneet uuteen kotiin tavaroinemme. Ihan kaikki ei vielä ole paikoillaan, mutta kyllä täällä jo näyttää ja tuntuu kodilta. Illat ovat menneet puuhaillessa, joten sisustuskuvat ovat antaneet odottaa itseään. Enköhän saa niitäkin ruutuun viimeistään ensi viikolla.
Palaan kuitenkin remppafiiliksiin vielä yhden postauksen verran. Ensimmäistä kertaa remppahommissa tuli nimittäin vastaan myös laatoittaminen. Homma ei ollut lainkaan niin hankalaa kuin olin ajatellut. Toki laastikamman käyttäminen ja esimerkiksi laastin oikea määrä vaati hieman harjoittelua, mutta kun ei yrittänyt edetä liian nopeasti, laatat sai hyvin hierrettyä paikoilleen.
Keittiön yksi seinäpätkä vedettiin tasosta kattoon asti tiililadotuilla laatoilla. Laatat ostin erittäin edullisesti Pukkilan Outletista. Neliön hinta oli alle neljä euroa, kun Harmonyn normaali neliöhinta lähentelee 30 euroa. Laatat olivat kakkoslaatua, mutta jouduimme laittamaan ulkonäkövirheiden takia sivuun YHDEN laatan koko homman aikana. Siinä oli näkyvä kupla lasituksessa.
Itse laatoitus alkoi sillä, että ladonta ja leikattavien laattojen mitat katsottiin ensin kuivaharjoitteluna. Sitten vain laastia seinään ja laattoja asettelemaan. Tasaiset välit pidettiin 2,5mm saumalangoilla. Koko seinässä meni aikaa ehkä nelisen tuntia.
Homma jatkui sitten seuraavana päivänä, kun laasti oli kuivunut ja saumalangat sai ottaa pois. Mieheni veti saumavärin paikoilleen iltasella ja taas jäimme odottelemaan seuraavaan päivään, jotta saumavärin pölyn sai pyyhkiä pois laattojen pinnalta. Silikonit laattojen reunoihin sain vedettyä vasta viime viikolla.
Palaan kuitenkin remppafiiliksiin vielä yhden postauksen verran. Ensimmäistä kertaa remppahommissa tuli nimittäin vastaan myös laatoittaminen. Homma ei ollut lainkaan niin hankalaa kuin olin ajatellut. Toki laastikamman käyttäminen ja esimerkiksi laastin oikea määrä vaati hieman harjoittelua, mutta kun ei yrittänyt edetä liian nopeasti, laatat sai hyvin hierrettyä paikoilleen.
Keittiön yksi seinäpätkä vedettiin tasosta kattoon asti tiililadotuilla laatoilla. Laatat ostin erittäin edullisesti Pukkilan Outletista. Neliön hinta oli alle neljä euroa, kun Harmonyn normaali neliöhinta lähentelee 30 euroa. Laatat olivat kakkoslaatua, mutta jouduimme laittamaan ulkonäkövirheiden takia sivuun YHDEN laatan koko homman aikana. Siinä oli näkyvä kupla lasituksessa.
Itse laatoitus alkoi sillä, että ladonta ja leikattavien laattojen mitat katsottiin ensin kuivaharjoitteluna. Sitten vain laastia seinään ja laattoja asettelemaan. Tasaiset välit pidettiin 2,5mm saumalangoilla. Koko seinässä meni aikaa ehkä nelisen tuntia.
Homma jatkui sitten seuraavana päivänä, kun laasti oli kuivunut ja saumalangat sai ottaa pois. Mieheni veti saumavärin paikoilleen iltasella ja taas jäimme odottelemaan seuraavaan päivään, jotta saumavärin pölyn sai pyyhkiä pois laattojen pinnalta. Silikonit laattojen reunoihin sain vedettyä vasta viime viikolla.
...
We did the tiling in the kitchen ourselves. Not so hard as you might think.
Remonttiblogi: Keittiön laattaseinä
5. elokuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













































Social Icons