Sellainen spontaani blogipostaus talvisesta olohuoneesta

Vuoden alussa olen lukenut monista blogeista pohdintaa blogien tulevaisuudesta. Kun oma aika on kortilla, mietin toki itsekin, onko homma vielä antoisaa ja lukeeko blogiani kukaan. Koska huomaan kaipaavani blogin tekemistä ja laitan edelleen asioista merkille, että tuosta pitäisi tehdä blogiin postaus, ensimmäiseen kysymykseen vastaus on myöntävä. Vauva-arjessa blogi ei kuitenkaan ole prioriteetti yksi tai kaksi, vaan sellainen leppoisa ajanviete ja vastapainoa vauvajutuille. Jatkan bloggailua stressittömästi. Ehkä tämä on vaihe, josta postaustahti taas huomaamattaan kiihtyy.

Vaikka silloin tällöin pohdin, että tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa, postaukseni syntyvät hyvin spontaanisti. Kun jokin näyttää kotona kivalta, kuvaan sitä. Työssäni teen sisältöä tarkkaanmietittyjen teemojen ja tiukkojen aikataulujen kanssa. Blogi on kaiken tämän vastapaino. Kukin saa tehdä tavallaan. Minulle tarkka sisältöjen ja aikataulujen rakentaminen sotisi blogin keveyttä vastaan. Joskus mietin, pohditaanko blogien tulevaisuutta osin tästä syystä. Hommasta on tullut niin vakavaa.

Toiseen kysymykseen, että lukeeko tätä kukaan, en oikeastaan voi itse vaikuttaa määräänsä enempää. Pyrin tekemään visuaalisesti kaunista blogia, jossa avaan oven kotiini ja toivon, että meidän perheemme ratkaisut ja ajatukseni sisustamisesta inspiroisivat. Omat kasvoni ja eritoten perheeni rajaan edelleen ulkopuolelle. Näin teen, koska haluan jakaa sisustusinspiraatiota, en niinkään tulla omalla persoonallani kenenkään mielenkiinnon kohteeksi. Tilastojen mukaan teitä lukijoita on, kiitos siitä!

Kurkataan vielä olohuoneeseen, jossa vaihdoin sohvaan vuosien tauon jälkeen alkuperäiset selkätyynyt. Yksivärinen sohva ja koristetyynyt näyttää pitkästä aikaa kivalta. Talvella kaipaan tällaista tummempaa ja turvallista sohvaa samettityynyineen.

Sohvan toisella käsinojalla on talven ainoita sisustusostoksia, Granitista hankittu todella lämmin ruskea-valkoinen villaviltti. Menee sävyiltään muuten täydellisesti yhteen Marimekon suosikkityynynpäällisten kanssa.

Inspiroiva koti: Usvaisia sävyjä ja unet kukkakedon keskellä

Hyvää uutta vuotta! Blogini on viettänyt hiljaiseloa vuodenvaihteen. Tuntui tärkeältä ottaa ihan rennosti ja eritoten fiilistellä lapsemme ensimmäistä joulua. Toivottavasti teilläkin oli mukavat pyhät.

Laitetaan uusi blogivuosi käyntiin inspiroivalla kodilla. Tässä Historiska hem -kiinteistövälitysyrityksen sivuilta löytyneessä asunnossa ihastuttaa klassisen ja modernin tyylin yhdistelmä. Omaan makuuni tässä on ehkä hieman liikaakin romanttisuutta, mutta pidän todella paljon utuisesta värimaailmasta, kokonaan tapetoiduista makuuhuoneista, kakluunista ja materiaalivalinnoista (puuta, nahkaa, lasitettua laattaa, rottinkia). Tässä olisi kauniin seesteinen pohja vähän värikkäämmällekin sisustukselle.

Asunnon sisustus henkii jo aika vahvasti kevättä ja valoisuutta. Miten se onkin niin, että heti joulun jälkeen alkaa odottaa kevättä ja valoa, vaikka jäljellä on vielä vähintään puolet talvesta. Kotona yritän malttaa mieleni vaaleuden suhteen. Vielä tulee niitä kylmiä ja pimeitä iltoja, jolloin parasta on kääriytyä sohvalla viltin alle tummien samettityynyjen sekaan.

Omalla haavelistallani on seuraavia koteja ajatellen tuollainen upea puulattia, pitkä ruokapöytä, kakluuni tai takka ja kauniit säilytyskalusteet. Olisi kiva kokeilla myös kokonaisen huoneen tapetointia. Se tuo tilaan ihan omanlaisensa tunnelman, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi makuuhuoneeseen, työhuoneeseen tai erilliseen ruokailutilaan. Olohuoneen rauhoittaisin maalaamalla seinät. Koen, että olohuoneessa kuviollinen tapetti voisi olla liian levoton, kun huonekaluja ja toimintoja on muutenkin enemmän kuin vaikkapa siellä makuuhuoneessa.

Kaikki kuvat lainattu luvalla / All pictures borrowed by permission of: Historiska hem

Valokuvat: Boukari Stailaus: Rydman

DIY: Juhlava joulupöydän kimppu ja lautasliinarenkaat eukalyptuksesta

* Postaus tehty yhteistyössä Juhlakukat.fi-kukkaverkkokaupan kanssa. *

Meillä kattaus syntyy arkeen ja juhlaan samoilla astioilla. Kaapeista ei löydy erillistä juhla-astiastoa tai pöytähopeita juhlatunnelmaa tuomaan. Ajatus näistä on kaunis, mutta vähän tilaavievä ja jotenkin tarpeeton. Miksi pitäisi säästellä toisia astioita vain erityistä hetkeä varten? Kuitenkin vuoden aikana on päiviä, kun tekee mieli kattaa pöytä erityisen koreasti. Joulun pyhät ovat varmasti yksi näistä ajankohdista. Jos astiat eivät vaihdu, juhlavuus on luotava muilla keinoin. En keksi helpompaa ja näyttävämpää tapaa tähän kuin kukat. On maljakossa sitten yksi kukka tai näyttävä kimppu, tunnelma kattauksessa muuttuu heti.

Tämä postaus on jatkoa edelliselle, jossa tein Juhlakukat.fi-kukkaverkkokaupan kanssa yhteistyössä jouluisen kranssin. Nyt tehdään joulupöytäänkin sopiva kookas kimppu ja helpot servettirenkaat tai ehkä pikemminkin servettikieputtimet kukista.

Kimpun sitomiseen voit katsoa yksityiskohtaisen ohjeen kesällä tekemästäni postauksesta. Logiikka on nytkin sama, mutta sen sijaan, että kaikki kukat sidottaisiin samalle korkeudelle, nostin nyt tummat minikallat päärooliin hieman muita korkeammalle. Tummanpunaiset neilikat ja marjakuisman oksat ovat tuomassa väriä ja tukea. Upeat vihreät eukalyptuksen oksat ja kotipihalta haetut jouluiset havunoksat painotin kukkakimpun toiselle reunalle, jolloin ne saavat ikään kuin valua ulos kimpusta. Lopputulos on näyttävä, vähän överi jopa, mutta luo varmasti juhlallisen fiiliksen. Mietipä vaikka kuvan suklaataatelikakun ympärille luotu kattaus ilman kimppua.

Kimppuun käytin kranssista ylimääräisiksi jääneet oksat eukalyptuksesta* ja marjakuismasta*. Lisäksi tähän meni puolikas neilikoiden* tukkunipusta ja puolet minikallojen* tukkunipusta. Kaikkien nippujen lopuista sain vielä tehtyä sohvapöydälle pienen perinteisen kimpun. Ei siis ole liioittelua sanoa, että tukkunipuista riittää todella moneen!

*Kukat saatu näkyvyyttä vastaan Juhlakukat.fi-kukkaverkkokaupasta.

Kimpun kaveriksi juhlapöytään halusin "samaa sarjaa" olevat lautasliinojen koristeet. Näihin käytin kranssin teosta jääneitä eukalyptuksen oksien paloja ja pari marjakuisman terttua. Tekeminen on simppeliä.

Tarvitset:
eukalyptuksen oksan latvapaloja, noin 10 cm riittää
marjakuisman tertun tai pari
rautalankaa
kukkateippiä tai esimerkiksi washiteippiä

Ensin kieputin rautalangan eukalyptuksen oksan ympärille. Jätin päähän muutaman sentin mittaisen rautalangan. Oksan päähän kiinnitin marjakuisman tertun samalla rautalangalla jälleen niin, ettää rautalankaa jää yli myös toiseen päähän.

Vahvistin eukalyptuksen ja marjakuisman oksien liitoskohdan kukkateipillä.

Lopuksi huolittelin rautalankojen päät kukkateipillä. Tähän kävisi varmasti myös washiteippi. Värikäs teippi toisi ihan hauskan efektin koristeeseen.

Eukalyptuksen varsi on sen verran ohutta, että sitä voi rautalangan avulla taivuttaa helposti pyöreään muotoon. Marjakuisman terttu taas on niin lyhyellä varrella kiinni, että sitä ei juuri tarvitse taivuttaa. Rautalangan päillä koristeen saa solmittua kiinni pyöreäksi renkaaksi. Parasta näissä on mielestäni se, että eukalyptuksen lehdet näkyvät joka suuntaan ja koristeesta on silmäniloa eri puolilla pöytää istuville. Ja toki se, että näin viimeisetkin kukkien jämäpalat tulevat hyödynnettyä.

P.S. Saan jälleen arpoa 20 euron kukkalahjakortin lukijoideni kesken. Tällä kertaa arvonta tapahtuu tililläni Instagramissa kilpailukuvaa kommentoineiden kesken. Pidä siis silmällä Instatiliäni ja jätä kommentti kilpailukuvaan, joka ilmestyy sinne tänään tai huomenna.

Värejä rakastavallakin on huone, jossa valkoinen on aina hyvä idea

Niin paljon kuin tällä hetkellä värit inspiroivatkin minua, aurinkoiset päivät tuntuivat vaativan makuuhuoneeseen aiempaa kevyempää ja vaaleampaa ilmettä. Helmalakana ja päiväpeitto vaihtuivat valkoisiin. Siivouspäivänä petasin sänkyyn vielä valkoiset pellavalakanat. Talvifiiliksestä huolehtivat kuitenkin paksut villatorkkupeitot, jotka heitämme usein iltaisin peittojen päälle jalkoja lämmittämään. Aamulla ne on sitten jo potkittu lattialle.

Makuuhuoneeseen valkoisen tuoma raikkaus sopii aina. Vaikka pidänkin tummanharmaasta päiväpeitostamme, siedän sitä vuodenkierron aikana vain muutaman kuukauden kerrallaan. Siinä missä syksyllä alan kaivata makuuhuoneeseen lämmintä pesämäistä ilmettä, heti päivien pidentyessä saan paremmat unet vaaleassa ja raikkaassa tilassa.

Olen monen muun tavoin pohtinut moneen kertaan makuuhuoneen seinien maalaamista tummemmiksi. Blogikollegoilla olen nähnyt upeita tummansinisiä, tummanharmaita ja tummanruskeita makuuhuoneita. Mutta olisiko minun kohdallani kuitenkin vaarana, että alkaisin taas pian kaivata tätä raikkautta? Ehkä siksi värejä on tullut maalattua melkein kaikkiin muihin tiloihin, mutta ei vielä tänne valkoiseen (tai tapetin myötä mustavalkoiseen) makkariin. Tänne väriä saa helposti tekstiileillä. Verhotangolla roikkuvat vielä paksut tummanvihreät samettiverhot. Vaadin muutaman plusasteen ennen kuin vaihdan tilalle ohuet harmaat pellavaverhot.

Väriyhdistelmä, jota oli kokeiltava ja vinkki laadukkaiden tyynynpäällisten aleen

Ehkä pakkanen on puraissut muutenkin kuin vain poskipäissä, sillä kehitin nopeasti eskaloituneen pinttymän jäänsinisiin samettityynyihin. Sävyn poimin sohvan Unikko-tyynynpäällisistä - tämän hetken lemppareistani. Niitä katsellessa aloin pohtia, että sininen, ruskea ja vihreä ovat aika kiva kombo. Varastosta ei kuitenkaan vaaleansinistä löytynyt, joten piti vilkuilla kauppojen suuntaan. Vastaan ei vain tullut missään sopuhintaisia vaaleansinisiä ehdokkaita. Omani halusin vielä samettisina. Materiaali sopii niin hyvin talveen hehkunsa ja pehmeytensä puolesta.

Sopiva sävy tuli ihan sattumalta vastaan talvilomalla tehdyllä Tukholman pikavisiitillä. Åhlensilla näkemäni ruotsalaisbrändi Linumin samettityynyt houkuttelivat kovasti, mutta jäivät kuitenkin hyllyyn. Kotona kadutti ja klikkailin itseni Linumin verkkokauppaan. Joskus maltti kannattaa, sillä merkin verkkokaupan Outlet-osastolla minua odottivat ne täydelliset vaaleansiniset päälliset. Ja vieläpä alle kymmenen euron pilkkahintaan kappaleelta! Näyttää siltä, että Outlet on edelleen auki, jos jollain muulla on tarpeita uusille päällisille tai muille tekstiileille. Varoitan, voi lähteä lapasesta!

Visio piti ja tykkään kovasti lisätujauksesta vaaleansinistä. Sävy raikastaa tilaa ja murrettuja ruskean ja sohvan vihreän sävyä kivasti. Mitä tykkäätte yhdistelmästä? Minulla on nyt selvästi inspiraatiota kokeilla erilaisia sävypareja. Onneksi aika harvoin tarvitsee nykyään kääntyä kaupan puoleen. Omat varastot riittävät tavallisesti pitkälle.