"Kotona pitää olla tilat vieraiden viihdyttämiseen"

Viaton paheeni on katsoa viikonloppuaamuisin televisiosta ulkomaisia, pääosin jenkkiläisiä ja kanadalaisia, sisustusohjelmia, joissa asunnot laitetaan isoilla remonteilla uuteen uskoon.

Jaksosta toiseen asukkaiden toivelistan ensimmäisenä ovat muutokset, joiden myötä kotona olisi tilaa viihdyttää vieraita "to entertain friends and family". Ratkaisuina tämä tarkoittaa useimmiten virallista aikuisten olohuonetta "formal living room" ja erikseen perheen olohuonetta "family room", ylimääräistä vierasvessaa "powder room", ovien taakse suljettavaa lasten leikkitilaa "play room" ja isoa ruokailutilaa pitkine pöytineen "formal dining room" keittiön yhteydessä olevan ruokapöydän "breakfast nook" lisäksi.

En tiedä mistä johtuu, että tämä ihmetyttää minua kovasti? Onko suomalainen ja amerikkalainen vierailukulttuuri niin erilainen? Outoa, että mietittäisiin kotia siltä kannalta, miten hyvin se sopii vieraille. Kuin koti jakautuisi oman perheen tiloihin ja vieraille tarkoitettuihin tiloihin.

Kun etsimme nykyistä ensimmäistä omistusasuntoamme, emme miettineet, miten näissä neliöissä onnistuu ystävien viihdyttäminen. Toki rivitaloasuntoon mahtuu jo kosolti kavereita kerralla ja se on ihanaa, mutta tilaratkaisuja ei ole tehty meillä sitä silmällä pitäen. Olohuoneessa on sohvapaikat meille kahdelle, keittiö on suunniteltu niin, että voimme tehdä yhdessä ruokaa yhtä aikaa viikonloppuisin, ja ruokapöytä nyt sattui olemaan kuudelle hengelle, mutta oli alun perin mieheni työpöytä hänen poikamiesasunnossaan.

Tuntuu, että Suomessa asumisen trendi ja ihanne on liikkunut siihen suuntaan, että vietetään enemmän aikaa yhteisissä tiloissa sen sijaan, että sulkeuduttaisiin omiin huoneisiin. Tilat painottuvat avonaisiin oleskelu-keittiöihin, joissa kukin voi tehdä eri asioita mutta olla silti yhteydessä. Meilläkin suurin osa neliöistä on alakerrassa. Yläkerran makuuhuoneisiin mahtuu oikeastaan vain sängyt.

Tuntuisi tilan tuhlaamiselta, että jossain päin taloa tai asuntoa olisi tiloja vain vieraille. Yläkerran vierashuoneemme on pieni hukkatila, jolle mietitään järkevämpää käyttöä vähän väliä. Meillä käy vieraita ehkä kerran kuukaudessa, ja jos porukkaa on enemmän, tuodaan olohuoneeseen tai ruokapöydän ympärille lisäistuimia muista huoneista. Kalustuksen ilme on tällöin sekalainen mutta rento. En tykkää pönötyksestä, en varsinkaan kotonani.

Asuntojen neliöhintojen noustessa (ainakin pääkaupunkiseudulla) on monilla mahdollisuus ostaa vain kompakteja koteja. Meillä kahdella on toki neliöitä ympärillä yllin kyllin moneen muuhun pariskuntaan verrattuna, mutta kodin kaikki tilat ovat silti käytössä päivittäin. Kaikenlainen virallisuus karisee, kun neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Jos monellakaan ei ole tilaa erilliselle viralliselle vierasolohuoneelle, ei myöskään ole kaappitilaa paremmille vierasastioille. Niillä samoilla lautasille tarjotaan ruoka omalle perheelle ja vieraille ja sen saman ruokapöydän ääressä syödään arkena ja ystävien kanssa kokoontuessa.

Mitä mieltä vieraille tehdyistä tiloista ruudun siellä puolella ollaan?

Galleriakisko sopii vaihtelunhaluiselle - taulujen uudet paikat makuuhuoneissa

Tajusin tässä yhtenä päivänä, että mieheni vuosia sitten Venetsiassa ottamassa valokuvassa on kaikki makuuhuoneessamme olevat värit kauniisti esillä. Siispä iso valokuvataulu sai siirron vierashuoneesta meidän makuuhuoneemme puolelle. Sen vierellä on hääkuvamme ja pieni posteri unisiepparin kuvalla. Vierashuoneessa taas Pariisista ottamani valokuvan kaveriksi siirsin Pariisin karttaposterin. Kiva pari tuokin - kaksi Pariisia yhdessä!

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun makuuhuoneiden galleriakiskojen kätevyys pääsi esiin. Yllättävän kauan jaksoinkin pitää taulut ihan samalla tavalla. Mallailin tauluja useammalla tavalla, yksin, kahdessa rivissä ja kolmessa rivissä. Minun tarvitsi vain poistaa ja lisätä muovilankoja kiskolla, siirtää kiinnikettä tai kiinnikkeitä langoissa ja päättää taulujen paikat kiskoilla. Ei koukkuja väärissä paikoissa eikä uusien reikien poraamista, ja koko hommaan meni vain minuutteja.

Suosittelen kiskoja ehdottomasti, jos seinien rei'ittäminen tai tauluihin sitoutuminen mietityttää. 

Asetelmat inspiroivat, koska niissä näkyy asukkaan persoona

Jos meiltä kerättäisiin pois kaikki asetelmien pienesineet, tämä voisi olla kenen tahansa koti. Nuo pienet tavarat: taulut, matkamuistot, säästetyt pahvilaatikot, itse tehty neulottu norsu, kaverilta saatu pieni taideteos, tuikut, koristeet ja viherkasvit kertovat meistä asukkaista kotona eniten.

Minulla on asetelmien teossa vain yksi sääntö - laitan yhteen tavaroita, jotka näyttävät kivalta ja sopivat vierekkäin. Omien asetelmieni perusteella voisin sanoa, että yhtenäinen väripaletti on ensimmäinen hyvä ohjenuora. Yläkerran vierashuoneessa kaikissa tavaroissa on jotain ruskean, harmaan ja violetin sävyä. Keittiön kaappikellon hyllyillä taas on mustaa, valkoista, vihreää, kuparia ja vaaleaa puuta.

Toisena mietin, että symmetriasta on kokoamisessa paljon apua. Vierashuoneen asetelmalla on korkean taulun avulla selkeä huippu, josta se laskee kerros kerrokselta. Huomio kiinnittyy lisäksi eteenpäin työntyviin ruskeisiin laatikoihin. Kaappikellossa tavarat ovat puolestaan enemmän tai vähemmän laineen muodossa joka hyllyllä.

Kolmantena tekijänä nostaisin esiin tekstuurit, jotka luovat syvyyttä asetelmaan. On kiiltävää ja mattaa, karheaa ja sileää, kovaa ja pehmeää ja niin edelleen.

Tyynyjen yhdistelyssä tärkeintä on väriskaala

Kenellekään ei varmasti ole epäselvää, että minä rakastan sisustustyynyjä. Kotona paras paikka niillä leikittelyyn on vierashuoneen sänky, joka näyttäisi kovalta ja kolkolta ilman kunnon tyynykasaa. 

Tämänkertainen petaus on hyvä esimerkki siitä, että erilaisia kuoseja voi huoletta yhdistellä, kunhan väriskaala pysyy yhtenäisenä. Tässäkin näkyy raitatyynyjä, ruudukkomaista kuviota olevia tyynyjä, kiiltäviä yksivärisiä tyynyjä ja vielä todella runsaskuosisia tyynyjä.

Vaikutelma on harmoninen, koska kaikissa kuviotyynyissä on valkoista ja muutoin tyynyt (oranssia lukuun ottamatta) ovat valkoisia, harmaita tai sinisiä, jotka leikkivät kivasti keskenään joka tapauksessa. Samoja värejä löytyy vielä parista torkkupeitosta.

Muutoin huone on entisellään. Eikä niitä verhoja vielä ole. Elättelen toivoa, että lähiaikoina tapahtuisi jotain noille karmeille. Jos vaikka kyselisin tarjouksia. Urakka tuntuu olevan ylivoimainen tehdä itse. Muutenhan se olisi varmaan jo tehty. Eikö niin?

Hellettä vierashuoneessa

Vierashuone on muutosta lähtien jäänyt aika vähälle huomiolle. Siellä on kalusteet ja pari taulua seinällä, mutta sisustaminen puolitiessä. Sisareni yöpyessä meillä aiemmin tänä vuonna, vein huoneeseen lukuvaloksi alakerrasta oranssin lattiavalaisimen. Se sitten jäi vähän vahingossa vierashuoneeseen pidemmäksikin aikaa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Kun oranssia löytyi jo valaisimesta ja tauluista, päätin tuoda sitä sisustukseen enemmänkin. Kaunis kassi ja aiemmassa kodissa seinällä ollut pieni hylly pääsivät esille matalassa hyllykössä. Tyynyjä löytyi varastosta kasapäin.

Oranssin värin kaveriksi sopivat hyvin vierassängyssä oleva sininen ja matossa oleva ruskea. Lisää näitä sävyjä löytyy niin ikkunankarmeista, hyllykön päällä olevista tauluista kuin vaikkapa pienestä Vitriini-rasiasta peilipöydällä. Verhotanko täältä puuttuu edelleen. Saa nähdä milloin sen muistaisi ostaa. Muutoin huone näyttää jo paljon paremmalta - kodikkaammalta ja helteisen lämpimältä.

...

A pop of color in the guest bedroom. 

Vierashuoneen tyynykasa

Asuntomme pienestä makuuhuoneesta suunnittelin alusta asti vierashuonetta. Sitä ei ole koolla pilattu, sillä huoneeseen mahtuu juuri kahden nukuttava vierassänky ja valkoiseksi maalaamani lipasto. Jotta ilme ei olisi kuitenkaan liian koruton, kasasin vierassängylle kaikki ylimääräiset tyynyni ja lattialle varastossa olleen paksun villamaton.

Tässä huoneessa koko sisustus on löytynyt omista ja suvun varastoista. Uutta on vain katon rajaan kiinnitetty taulukisko, josta rakkaat, vuosia sitten ottamamme kaupunkikuvat roikkuvat. Ne sopivat sävyihin kuin olisivat juuri tänne suunnitellut. Taulut ovat seuranneet meitä kodista kotiin ja miellyttävät edelleen.

Pienestä huoneesta tuli oikein söpö! Se kaipaisi vielä jonkin pienen valaisimen tunnelmaa tuomaan, mutta se ei nyt ole listalla aivan ensimmäisenä. Toistaiseksi vieraat saavat pärjätä kattovalon turvin. Ja huoh, yläkerrasta puuttuvat kaikki verhot. Tällä hetkellä ompelukoneella on työn alla olohuoneen loput verhot, joten kaikki aikanaan.

 ...
Our small guest room was decorated with all old furniture and textiles etc.