Hotellirakennus on valmistunut jo vuonna 1937 kahden virolaisen arkkitehtuurin suunnitelmien pohjalta ja se toi heti aluksi mieleeni Alvar Aallon ikoniset rakennukset ja esimerkiksi saman ajan Paimion parantolan.
Sisällä koin yllätyksen. Näin kaunista funkkishotellia ei ole tullut vastaan missään. Näkyvissä olivat edelleen rakennuksen kaikki kauniit arkkitehtoniset piirteet. Viime vuonna tehdyssä remontissa vanha hotelli oli nostettu uuteen loistoon. Värisävyt olivat murrettuja, peiliä oli käytetty paljon, samoin puuta ja listoituksia. Valaisimet olivat muun muassa Flosin klassikoita ja tuntui, että jokainen yksityiskohta oli mietitty. Näin lähellä skandinaavista klassisuutta en muista olleeni pitkään aikaan. Tunnelma oli todella arvokas ja rauhoittava. Olisin voinut siirtää saman tien monta juttua suoraan kotiin sisustuksesta (enkä vähiten sijaintia aivan rannalla).
Hotellihuoneessa pidin paljon listoituksista. Sängynpäädyssä oli kauniit pystyrimat, jotka eivät kuitenkaan yltäneet kattoon asti. Katonrajaan oli jätetty paikka kehyksille, joissa näkyi historiallisia kuvia hotellista ja Pärnusta. Pieneen kylpyhuoneeseen tuli luonnonvaloa ikkunan läpi, jossa näkösuoja takasi yksityisyyden.
Aamiaisella henkäisin vielä kerran ihastuksesta. Ravintolasali oli viimeistelty muun muassa peilipylväillä, joissa oli vielä upeat kuvioinnit peilien päällä. Tarvitseeko vielä sanoa, että tämä hotelli oli todellinen nautinto. Suosittelen!
Jätä kommenttisi!
Ah, tuosta ei puutu kuin Hercule Poirot seisomassa ulko-oven edessä! :-)
VastaaPoistaHaha, miksipä ei! :) Oli kyllä kaunis paikka.
Poista