Talvinen olohuone: En olisi uskonut, miten kivalta harmaa ja ruskea näyttävät yhdessä

perjantai 19. tammikuuta 2018

Olin pitkään sitä mieltä, että harmaa ja ruskea ovat vaihtoehtoja, jotka eivät sopisi samaan sisustukseen. Sitten tuli takinkääntö ja ihastus ruskeaan. Tämä ei kuitenkaan hälventänyt rakkauttani harmaata kohtaan, jota löytyy kotoa muun muassa korkean olohuonetilan päätyseinästä. Tuo tummanharmaa sävy on edelleen aivan nappi juuri tuolle seinälle.

Unikko-tyynynpäällisten myötä ruskea on kuitenkin hiipinyt olohuoneeseen. Makuuhuoneen ruskea samettiverhokin löysivät paikkansa ison ikkunan vierestä. Kun nyt katson olohuonetta, näen siellä sulassa sovussa tummaa harmaata ja syvää ruskeaa. Se siitä kahtiajaosta.

Harmaan ja ruskean yhdistelmässä on jotain hyvällä tavalla 70-lukulaista. Ja onhan olohuoneessa toki edelleen paljon vaaleutta vastapainona. Tunnelma voisi mennä omaankin makuuni jo liian tummaksi ilman tätä rinnalla olevaa vaaleutta. Näen jo mielessäni 70-luvun sisustuksen, jossa harmaa yhdistyi monesti tummalla puulla paneloituihin huoneisiin, nahkaan... Ihana ajatus, jos sisustaisin olohuoneen sijaan takkahuonetta (mikä olisikin ihana omistaa!). Jos muuten saisin valita vapaasti, haluaisin kodikseni suuri-ikkunaisen 70-luvun omakotitalon atriumpihalla. Tietäisin tasan tarkkaan, millaisen siitä remontoisin.









DIY: Eteisen seinähylly minimalistin mieleen

maanantai 15. tammikuuta 2018

Viikonloppuna sain inspiraation uudesta eteisen seinähyllystä ja laskutasosta. Tähän asti virkaa on hoitanut aikoinaan edelliseen kotiin ostettu kenkäkaappi, joka tässä kodissa on jäänyt todella vähälle käytölle. Se kärsi myös muutossa sen verran, että laatikot eivät toimineet enää moitteetta. Kaappi sijoittui eteisessä liukuovikaapiston päähän, joka aukeaa suoraan olohuoneeseen. Pari vuotta kenkäkaappia katseltuani päätin keksiä sille vaihtoehdon, joka olisi esteettisesti kaunis, veisi vähemmän tilaa ja olisi toimiva tehtävässään avaimien, puhelinten ja muiden käsistä laskettavien pikkutavaroiden pitopaikkana.

Olen pitkin talvea etsinyt nurkkaan jotain valmista ratkaisua. Ihastuin Artekin seinälaatikkoon, mutta järki kielsi laittamasta viittäsataa euroa niin pieneen huonekaluun. Laatikon jälkeen muut laatikkoratkaisut taas tuntuivat huonoilta kompromisseilta. Homma jäi hautumaan, kunnes Pinterestissä vastaan tuli idea ohuesta hyllystä, joka olisi samaa sävyä seinämaalin kanssa ja yltäisi seinästä seinään. Siitä se ajatus sitten lähti.

Jo aiemmin olin hankkinut seinää varten punaruskean sävyisen maalin. Koska seinäpätkällä on mittaa vain 65 senttimetriä, olin oikein tyytyväinen, kun rautakaupasta löytyi valmiita metrin mittaisia listoja. Ei tarvinnut ostaa niitä kolmemetrisiä listoja tätä hommaa varten. Tarvikkeiksi hankin kapean ja paksun mäntylistan, jonka maalasin samalla sävyllä seinän kanssa. Tästä tuli hyllyn kannatin. Harkitsin, että maalaisin myös varsinaisen seinähyllyn samalla sävyllä, mutta rautakaupassa ihastuin  120 mm leveän tammisen listan sävyyn ja puun pintakuviointiin niin paljon, että päätin pitää hyllylevyn sävyttämättömänä.

Seinän ja kannatinlistan maalaamisen jälkeen oli vuorossa hyllyn kokoaminen. Kiinnitin tammisen hyllylevyn tukilistaan alhaalta päin, jolloin kiinnitysruuvit jäivät näkymättömiin. Kun seinä oli kuiva, kiinnitin puolestaan hyllyn kannattimen etupuolelta useammalla ruuvilla seinään. Nämä ruuvien päät värjäsin maalilla näkymättömiin.

Lopputuloksena on erittäin kevytrakenteinen laskutaso. Nyt kun kenkäkaappi on poissa, tuntuu, että eteisen kulmaan tuli roppakaupalla lisää tilaa ja avaruutta. Mikä parasta, kustannuspuolella tämä diy-hylly peittosi sen Artekin ihanuuden selvin luvuin. Pelkkä hylly tuli maksamaan noin 30 euroa, maali tähän päälle parikymppiä.

Tarkoituksena on kiinnittää taulukehykset takaisin paikoilleen, mutta haluan nyt hetken fiilistellä tätä todella minimalistista tyyliä.

Miltä näyttää?









Klassikko vei sydämen - uusissa väreissä oleva Unikko paljastui joululahjapaketista

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

En muista, että olisin koskaan ihastellut Marimekon klassista Unikko-kuosia sillä silmällä, että se sopisi omaan kotiin. Kunnes kävin syksyllä katsastamassa pressipäivässä Marimekon kevät-kesä 2018 -malliston ja törmäsin Unikkoon uusissa väreissä.





Beigellä pohjalla olevat valkosiniset kukat hyppäsivät välittömästi esiin, ja yhdistelmä näytti todella freesiltä. Pari ensimmäistä kuvaa ovat pressipäivästä ja kuten näette, Unikkoa oli vaikka missä tuotteissa. Ei ehkä kuitenkaan tule yllätyksenä, että ajattelin heti sisustustyynyjen solahtavan meille parhaiten ja jäin odottelemaan kevätmalliston ilmestymistä kauppoihin.

Kun mieheni kysyi minulta viimehetken joululahjavinkkejä, sanoin, että aina meille pari sisustustyynyä vielä mahtuu ja näytin kuvaa uudesta Unikosta. Olin aika iloinen, kun joululahjapaketista paljastuivat juuri ne ihastelemani sisustustyynynpäälliset. Ystävällinen myyjä oli kuulemma hakenut päälliset varaston puolelta, koska esille ne olisivat kuulemma tulleet vasta näin alkuvuodesta.

Aluksi ajattelin viedä Unikkoni makuuhuoneeseen, mutta kun tänä viikonloppuna tuli aika riisua jouluilme kodista, suunnitelma muuttui ja päälliset pääsivätkin olohuoneeseen.

Tyynyn värit ovat upeat jopa tällaisissa siivouspäivän myöhäisiltapäivän sinisessä valossa. Tätä freesimpää aloitusta sisustusvuodelle en voisi pyytää. Ja onhan se nyt melkein kansalaisvelvollisuus omistaa edes jotain Unikkoa.





Yksi tyhjä seinä vähemmän - leijuva panoraamavalokuva

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Aina siitä asti, kun maalasin yläkerran käytävän puuteriroosaksi, tyhjä seinäpätkä matkalla makuuhuoneisiin on kaivannut täytettä.

Kuvakin oli pitkään valmiina. Mieheni otti yli vuoden takaisella New Yorkin reissulla kivan panoraamakuvan liikkuvasta metrosta, jonka kylkeen me kaksi heijastumme, jos oikein tarkkaan katsoo. Tykästyimme kuvan fiilikseen, liikkeeseen ja siihen, ettei se suoraan esitä mitään. Se haluttiin seinälle, mutta sitten alkoi pähkäily: minkä kokoisena kuva otettaisiin, millaiset kehykset siihen valittaisiin vai ei kehyksiä ollenkaan ja sopisiko kuva paikalle paremmin mustavalkoisena vai väreissä? 

Lopulta päädyimme teettämään kuvan alumiinilevylle niin, että kuvan ympärille jätettiin valkoiset reunat kuin kehyksiksi. Kiinnitysjärjestelmä taas nostaa ohuen kuvalevyn irti seinästä, jolloin se näyttää leijuvan seinällä. Nyt kuva on viimein paikoillaan ja jälleen kerran tuli fiilis, että tuossahan sen on aina pitänytkin olla!





BLOG DESIGN BY ADORATION