Takki kääntyi - Yhtäkkiä huomasin ihastelevani ruskeita samettiverhoja

torstai 16. marraskuuta 2017

Muistan hyvin, kuinka kirjoitin blogiin aiemmin tänä vuonna, etten tunne viehtymystä trendikkääseen ruskeaan. Pitkään se vei ajatuksia liikaa kasarille. Nyt täytyy myöntää, etten sittenkään ole ollut immuuni kaikelle sille ruskealle, jota sisustajalle nyt tarjotaan. Niin vain minäkin aloin ihastella ruskean viehkeitä sävyjä vaaleasta puusta tummaan suklaaseen. 

Aiemmin kotona on ollut korkeintaan pellavanruskeaa tyynyissä. Jossain vaiheessa mietin myös pellavaisia ruskeita verhoja olohuoneeseen. Mutta sitten olohuoneeseen löytyi verho varastosta, kun makuuhuoneen vihreä samettiverho siirtyi alakertaan. Siispä makkari jäi ilman verhoa, ja ajatukset siitä jostain ruskeasta siirtyivät yläkertaan. Sängynpäädyn hupussa on vihreiden ja harmaiden raitojen kaverina ruskeita sahalaitoja, joten siitä oli sitten lyhyt matka ruskeiden samettiverhojen tilaamiseen. Verhojen sävy näyttää kuvissa punertavammalta kuin luonnossa, jossa ne näyttävät vaaleammilta ja harmaaseen taittuvammilta. Aika ihanilta.

Sametti on kyllä mahtava talvikodin materiaali. Se tuo lämpöä ja kodikkuutta välittömästi tullessaan. Himmeä hohde ei kuitenkaan syö kaikkea valoa, vaikka kangas onkin paksua.

Apua, mitäköhän sitä seuraavaksi huomaa fanittavansa? Myöntääkö siellä kukaan joutuneensa vaihtamaan mielipidettään sisustusasioissa?




Olohuoneen tummempi värimaailma syntyi vihreän samettiverhon avulla

torstai 2. marraskuuta 2017

Kerroinkin jo aiemmin, että olohuoneeseen on tullut tujaus lisää väriä. Ripustin valkoisen valoverhon tilalle viime talvena makuuhuoneessa olleen tummanvihreän samettiverhon. Ajatuksen sain mieheltäni, joka toivoi tilaan lisää väriä.

Tekstiileillähän homma hoituu helpoiten, eikö vain? Meillä tyynynpäälliset, verhot ja torkkupeitot pyörivät iloisesti ympäri taloa sinne, missä niitä kulloinkin kaivataan. Aina välillä tästä toki seuraa ongelma. Ihana tekstiili ei voi olla kahdessa paikassa. Makuuhuoneeseenkin kaipaan talveksi hieman paksumpia verhoja, joten saa nähdä, mitä sinne keksin.

Pidän samettiverhon himmeästä kiillosta ja pehmeydestä. Vaikka materiaali on raskas ja blokkaa valoa tehokkaasti, olohuoneen isot ikkunat takaavat, ettei tila muutu luolaksi. Vihreää samettia löytyy nyt myös sohvatyynyistä. Aika kiva kerrostaa vihreää tällä tavalla sohvan mattamaisen kankaan kanssa. Ja löytyyhän vihreää myös ompelemistani Pieni hattarakukka -kuosin tyynynpäällisistä ja viherkasvista.

Yleisilme on nyt aiempaa selvästi tummempi. Sohvalle onkin kiva käpertyä, kun pakkanen alkaa paukkua vielä nykyistä enemmän ulkosalla.






Iittalan seinälautaset keikkuvat eteisen väripinnalla

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kesällä maalasin eteisessä yhden seinän puoliksi vaaleanruskealla, tsekkaa muutos täältä. Suunnittelin, että olisin lisännyt seinustalle naulakoita laukkuja varten, mutta pikkuhiljaa minusta alkoi tuntua, että naulakot kaventaisivat eteistilaa, koska ne pullottaisivat pakostikin seinästä aika paljon. Laukuille on nyt muut pläänit, mutta seinäpätkä tuntui edelleen kaipaavan jotain elävöittämään väripintaa. 

Iittalan Outletissa iskin silmäni Klaus Haapaniemen kauniisiin Tanssi-seinälautasiin. Niissä on sekä seinään että värisilmääni sopiva sävymaailma: punaista, oranssia, vihreää ja sinistä. Naputtelin kotona keraamisille lautasille naulat paikoilleen. Ne saavat nyt hypähdellä ruskean viivan molemmin puolin. Littanat lautaset eivät blokkaa näkymää tilassa mihinkään suuntaan, mutta nivovat mukavasti kodin sävyjä yhteen.

Ja se alkuperäinen naulakko ideakin toteutui ainakin melkein. Tähän vuodenaikaan tuntui sopivalta ripustaa yhteen naulaan lisäkoristeeksi nippu havuja. Näkisin tässä roikkumassa niin eukalyptusta, heiniä kuin kuivakukkiakin tunnelman ja juuri vuodenajan mukaan. Kokonaisuus on mielestäni hurmaava ja tekee kunniaa seinän efektille. Nyt dipatun seinäpinnan idea nousee todella esille. Kiva saada yksi projekti päätökseen.

Millaisia fiiliksiä seinälautaset teissä herättävät?








Näin varustaudun kylmään: uusi lammas ja lämmintä käden ulottuville

torstai 26. lokakuuta 2017

Ensilumi satoi tänään pääkaupunkiseudulle. Joko muisti pettää tai sitten lumi ei ole tavallisesti tullut ihan näin varhain. Puissa on vielä lehtiäkin! Kylmää on ollut kuitenkin jo pidempää, ja olen kaivanut talvitakin esiin jo päiviä sitten.

Kotona kääriytyminen lämpimään jatkuu. Olohuoneen nojatuoli sai päälleen tumman islantilaisen lampaan pitkäkarvaisen taljan. Valkoinen talja sai siirtyä työhuoneen nojatuolin selkänojaa lämmittämään. Pitkäkarvaisessa taljassa on ihana, muhkea tuntuma ja sen monivivahteinen harmaamusta sävy miellyttää tällä hetkellä kovasti. Tämä uutukainen kulkee meillä puheissa ihan vain lampaana.

Olohuoneen ilme on muutoinkin tummentunut, mutta katsotaan avarampaa näkymää toisella kertaa. Hattarainen mohairtorkkupeitto sai tässä muutoksessa väistyä sohvalta, mutta kovin kauas se ei joutunut. Punainen torkkupeitto tuo väriä ja lämmikettä nojatuolissa istujalle, kun pujotin sen tuolin selkänojan molemmin puolin.




BLOG DESIGN BY ADORATION