Ompelen vain kuosillisia sisustustyynynpäällisiä. Arvaatko miksi?

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kangaslöydöt ovat viimein taittuneet tuotteiksi! Marimekon Pieni Hattarakukka -kankaasta tein pitkulaisia 40x60 cm kokoisia tyynynpäällisiä. Ne viimeistelevät olohuoneen kesäisen ilmeen.

Kuosissa sattui olemaan värejä, joita olohuoneessa on jo ennestään. Oranssi, sammalenvihreä ja sininen löytävät väriparinsa valaisimesta, sohvasta ja sohvapöydän Kaleido-tarjottimesta.

Tyynynpäällisten ompeleminen ei ole vaikeaa. Silti huomaan, että tartun vain kuosikankaisiin, kun mietin päällisten tekemistä itse. Kuosit tuovat sisustukseen nopeasti uutta näköä, mutta tämä ei ole päällimmäinen syyni yksiväristen kankaiden välttelyyn. Oikea syy löytyy sekin kuvasta.

Sohvalla uutta ovat myös kuparinväriset samettityynyt, jotka ovat olleet ostoslistallani viime talvesta, mutta tulivat vasta nyt vastaani H&M Homessa. Minusta tuntuu, että tällaisia yksivärisiä tyynyjä ompelemalla en saavuttaisi lisäarvoa siihen verrattuna, että ostan niitä valmiina.  Värivalikoimaakin on kaupoissa vaikka millä mitalla. Voi olla, ettei yksiväristen ompeleminen tulisi edullisemmaksikaan. Lisäksi tyynynpäälliset ovat niin kevyellä käytöllä, että ostopäällisten laatu kestää hyvin käytössä vuodesta toiseen.

Kun ompelen päällisen kuosikankaasta, voin saada päällisen, jollaista ei muilla ole ja joka parhaimmillaan kokoaa yhteen sisustuksen värejä. Näin kävi tämänkin Marimekon tarjouskankaan kanssa.









Retrokasvi vuorenkilpi on puutarhan helpoin tyyppi

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Tiedän, että monen vanhan pihan kasvi vuorenkilpi jakaa mielipiteet aika vahvasti. Toiset eivät haluaisi koko mummokasvia enää nähdäkään ja osa tykkää. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään.

Kerron teille lyhyen tarinan, joka muutti mielipiteeni vuorenkilpien suhteen. Meillä kasvaa herttavuorenkilpeä muun muassa takapihalla aidan vieressä (tai ainakin luulen, että kyseessä on juuri herttavuorenkilpi). Kun aloin suunnitella sora-aluetta samalle puolelle pihaa, mietin pitäisikö aidanvierus tyhjentää, jotta soran saisi vietyä aitaan kiinni. Olin kuitenkin viime syksynä ja uudelleen keväällä putsannut herttavuorenkilpien juurelta pois kuolleet lehdet, joten ajattelin katsoa, oliko työlläni mitään merkitystä. Lisäksi aidanvierus näytti siltä, että jokin reunuskasvi ei olisi pahitteeksi. Muistelin, että viime kesänä vanhat kasvustot olivat näyttäneet vähän surkeilta. Ehkä tänä vuonna homma olisi toinen.

En tiedä vaikuttiko siivoaminen vai mikä, mutta vanhat vuorenkilvet kukoistavat ja ovat innostuneet jopa kukkimaan. Lehdet kiiltevät tummanvihreinä ja kurottelevat vahvoina kohti taivasta.

Sora-alue on saanut oikein terhakan reunuksen näistä vanhuksista, joten en enää missään nimessä halua kaivaa niitä pois penkistä. Tykkään raparperimaisista lehdistä, mutta erityisesti siitä, ettei näitä tarvitse kastella eikä hoitaa koko kesänä. Ehkä syksyllä jälleen putsaan kuolleet lehdet pois. Jos sillä selviää, niin vähään ovat tyytyväisiä. Olisiko vuorenkilvestä jopa uudeksi pihan trendikasviksi?







Haluatko ryhdikkään pöytäliinan? Tee se kovetetusta puuvillasta

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Muutaman viikonlopun takaiselta Kuopion reissulta jäi käteen kassillinen kankaita matkalle osuneesta Marimekon Outletista. Erityisen innoissani olen Puisto-osasto-kuosin kankaasta, josta minun on tarkoitus tehdä meille uusi pöytäliina. Kuosi on mennyt minulta aikanaan täysin ohi. Selvittelin, että kyseessä on 2015 vuoden malliston kuosi. Se sopii täydellisesti yhteen tuolien Designers Guildin kankaan kanssa.

Liikkeessä kummastelin tavallista jäykemmältä tuntunutta kangasta. Kysyin myyjältä, oliko se puuvillaa lainkaan. Kyllä oli, mutta kuulemma kovetettua puuvillaa. Käsittely tekee kankaasta jäykän ja näin ollen todella ryhdikkään pöytäliinoihin, päällystämisiin tai vaikkapa kangastauluihin.

Reissun jälkeen minulla ei ole ollut aikaa kaivaa ompelukonetta esiin, mutta en myöskään malttanut jemmata kangaslöytöäni tämän pidempään. Heitin kankaan sellaisenaan vinottain ruokapöydän päälle ja toden totta, se valuu todella ryhdikkäänä reunoilta alas.

Myyjän mukaan kankaan kovuus kestää vähintään muutaman pesun, minkä jälkeen se pehmenee niin sanotusti tavalliseksi puuvillakankaaksi. Olen kuullut tärkätystä pellavasta, mutta kovetetusta puuvillasta en koskaan. Näyttää siltä, että tästä tulee ihana liina.

Ja nuo pionit! Neonpunainen on aina neonpunainen. Heikko kohtani kukissa.








BLOG DESIGN BY ADORATION