Kivasti näytti vanhoilla postauksillakin riittävän lukijoita, kun kävin parina päivänä tsekkaamassa tilastoja. Kokonaan en blogia unohtanut lomallakaan. Kuvailin aika spontaanisti vastaantulleita kivoja juttuja. Kesäisissä tunnelmissa jatketaan siis seuraavat postaukset.
Yksi tällainen kiva yllätys tuli vastaan perheeni kesäpaikan astia-aitassa, jossa äitini säilyttää muun muassa vanhoja mehupulloja. Etsiskelin maljakoiksi sopivia lasipurnukoita, kun silmiini osuivat savunharmaat juomalasit. Edesmenneen mummoni vanhoja juomalaseja löytyi varastosta kaikkiaan viisi kappaletta, mutta harmikseni yhdessä on paha särö. Neljälläkin pääsee kattauksessa onneksi pitkälle.
Siitä on aikaa, kun olen edellisen kerran katsonut värillisiä laseja kivoina. Ehkä muistissa ovat olleet liian vahvasti kaapissa jossain vaiheessa olleet tummansinisilasiset jälkiruokakulhot, joista en pitänyt.
Näissä mummon laseissa on paitsi kiva väri, myös simppeli kaunis kuvio lasin alareunassa. Lasit eivät ole mitään merkkiä ja niistä näkee, että ne ovat olleet mummollakin käytössä jo hetken. Minäkin muistan juoneeni Mehukattia näistä mummon luona istuessani pikkutyttönä. Tunnearvo ei ainakaan himmennä ihastustani. Käyttöön nämä pääsevät meilläkin. Edelliset pienet lasit olemme myyneet kirpputorilla jo aikaa sitten.
Tein lasien ympärille arkisen kattauksen. Ja kyllähän värilliset lasit vetävät kuvissa huomiota itseensä vieressä olevia värittömiä viinilaseja tehokkaammin.
Olen täysin ihastunut myös päivän kukkakimppuun. Pyysin kukkakauppiasta tekemään minulle rennon vihreän kimpun. Hän noukki mukaan oksia sieltä täältä maljakoistaan. Mukana on ainakin eukalyptusta, myrttiä, marjaoksaa. Hehkuva vihreä sopii täydellisesti keskikesään.
Mitä teille kuuluu?
Jätä kommenttisi!
Hauskasti tosiaan vetävät huomiota itseensä nuo lasit. Voin vain kuvitella tuon tunnearvon ja niiden mukanaan tuoman hyvän fiiliksen ❤️
VastaaPoistaMoi Hansu! Kiitos kommentistasi. On kiva tehdä tällaisia löytöjä ja nähdä vanhoja tavaroita uudella tavalla. :)
Poista