Alvar Aallon inspiroiva kotitalo

Helteisenä aamuna mietin, olikohan viisasta varata liput visiitille Alvar Aallon kotitaloon. Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva vanha talo olisi varmasti kuin pätsi. Onneksi olin väärässä! Vuonna 1936 valmistunut omakotitalo oli suorastaan viileä ja tuuletusikkunoista kävi ihana tuulenvire.

Kodin lisäksi talossa oli korkea ateljeetyötila, jossa Aallon arkkitehtitoimiston arkkitehdit ovat istuneet puurtamassa. Aallon oma työpöytä oli tilan nurkassa, jossa nurkkaikkuna antoi kauniin luonnonvalon. Huikean kaunis tila!

Koti oli kokonaisuudessaan juuri niin kaunis ja inspiroiva kuin ajattelinkin. Sisustuksessa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja: puuvillaa, juuttia, puuta, tiiltä ja paperia. Sävymaailma on murretun vaalea, jälleen pinnalla olevia heinänkeltaisia sävyjä oli paljon yhdistettynä siniseen ja vihreään sekä ruskeaan. Yksikään huone ei ollut valkoinen vaan kaikissa oli jokin sävy. Sävyjen yhdistely oli taitavaa.

Tutkailin kiinnostuneena muun muassa valaisinten ripustusta. Monessa huoneessa valaisimen paikka oli keskellä tilaa, mutta koukun avulla valaisin oli tuotu sohvaryhmän keskelle tai pöydän päälle. Sellaisenaan reilusti näkyville jätetty koukku ja valaisimen roikkuva johto näyttivät kivoilta.

Minua inspiroi myös kalusteiden asettelu, pois seinien vieriltä tuodut kalusteet ja poikittain keskelle huonetta asetetut työpöydät. Samoin ihastelin ruokailutilan rimoitusta ja säilytyskalusteiden monipuolisuutta. Nykypäivän trendeistä muistuttivat myös viherkasvirykelmät ja rönsyilevät köynnökset sekä erilaiset metalliset pienkalusteet ja -tavarat.

On helppo sanoa, että Aalto on ollut ajattomuuden mestari mutta myös aikaansa edellä. Toki, jos talossa edelleen asuttaisiin vakituisesti, ilme olisi varmasti monilta osin modernimpi, mutta monet sisustuksen piirteet ovat sovellettavissa nykysisustukseenkin. Rimoitukset ovat yksi omista isoista haaveistani. Sopiva paikka käyttää niitä tulee varmasti vastaan sitten ajallaan.

 

Pakkominimalismia muuton myötä

Muuttaessa iskee epätoivo. Tavaraa on liikaa, vaikka sekä minä ja puolisoni olemme sitä mieltä, ettei meillä ole juurikaan turhaa tavaraa. Muutto on loistava paikka käydä tavarat läpi ja hankkiutua eroon tarpeettomista. Meilläkin on nettikirppari ollut kovassa käytössä - jopa niin kovassa, että vannoin pitäväni hetken taukoa, kunhan tästä muutosta selviän! Nämä tarinat olisivat ihan oma postauksensa. Mutta sanottakoon sen verran, että säätämistä siinä on.

Olen toivonut monta kertaa olevani minimalisti, mutta todellisuudessa minusta ei siihen olisi. Havahduin tähän vastikään Instagramissa. Seurasin sisustustilejä, joiden liian minimalistinen ilme sai minut kerta toisensa jälkeen selaamaan nopeasti seuraavaan kuvaan. Tajusin poistua tilien seuraajista. Yksityiskohtien, sävyjen ja kerroksellisuuden puute aiheuttaa minulle kylmän ja kovan fiiliksen. Juuri nyt inspiroivat lämmin runsaus ja pehmeä skandinaavisuus. 

Kuvissa olohuone loppusiivouksen jälkeen ja alla myyntikuvissa. Sisustus ja kalusteet tekevät tunnelman - vai mitä?

Muutimme väliaikaiseen vuokra-asuntoon, jossa neliöt puolittuivat entisestä. Oma hommansa pakkaamisessa oli pohtia, mitä muutamana seuraavana kuukautena tulemme tarvitsemaan ja mikä voi mennä varastoon.

Saa nähdä, teimmekö oikeita valintoja. Vaatteita emme karsineet, mutta kalusteita, astioita, tekstiilejä, koriste-esineitä ja kirjoja sitäkin enemmän. Kaksi paistinpannua saa riittää, kuusi lasia, neljä ruokapöydän tuolia, sohva, mutta ei nojatuolia ja tietysti tärkein - eli vain yhdet sisustustyynyjen vaihtopäälliset. Jonkinlaista minimalismia tulee pakolla kokeiltua hetkisen ajan.

Toistaiseksi tavarat vielä hakevat paikkojaan kaksiossa. Katsotaan tuleeko tämä väliaikainen koti kuvauskuntoon lainkaan. Pinnat ovat kauniit, mutta nurkat liian täynnä tavaraa. Pyykkikorit nököttävät tv-tason vieressä, jääkaapin päällä muovilaatikossa ovat viinilasit sanomalehtikääreissä ja laatikon päällä näyttää olevan Mölkky - ei niin kovin mietittyä. Perheen pienintä harmittaa, ettei potkuautolla pääse kaahailemaan, koska seinä tulee vastaan niin nopeasti. Toisaalta nyt vanhemmat näkee koko ajan. Minä halusin mahdollisimman pian laittaa muutaman taulun seinälle ja valaisimet paikoilleen. Niistä tulee kotoisa olo. Väliaikaisestikin.